Esiintyjät

Sabine Forsblom

Porvoolainen kirjailija, joka on työskennellyt myös toimittajana ja opettajana. Forsblom on yksi harvoista nykykirjailijoista, joka kirjoittaa suomenruotsalaisesta, köyhästä työväenluokasta. Hänen esikoisromaaninsa Maskrosguden (S&S 2004, Voikukkajumala) sai Svenska Litteratursällskapetin palkinnon. Romaani Maskrogudens barn (S&S 2015, Voikukkajumalan lapset) oli Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaana 2016. Forsblomin viimeisin romaani Betinkan (suom. Betinka, S&S 2018) kuvaa 1970-luvun lopun yhteiskuntaa työväenluokkaisen teinitytön näkökulmasta.

Tarja Halonen

Suomen tasavallan 11. presidentti ja ensimmäinen naispuolinen valtionpäämies vuosina 2000-2012. Tarja Halonen toimii aktiivisesti useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa järjestöissä ja verkostoissa. Erityisesti hänen työnsä keskittyy kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja rauhanvälitykseen.

Beata Hansson

Ruotsalainen freelancetoimittaja, kirjailija ja Työläiskirjailijayhdistyksen (Föreningen Arbetarskrivare) aktiivijäsen. Hansson on mm. kirjoittanut Deanne Rauscherin kanssa kiitetyn elämäkerran Mille Markovicista (2014), josta tuli ruotsalaisen valtaeliitin pelkäämä suurrikollinen. Hansson on myös Minervan eli Ruotsin kirjailijaliiton asiaproosaosaston puheenjohtaja ja toimii kirjallisuuden aikakauslehti KLASS:n päätoimittajana.

Anneli Jordahl

Palkittu ruotsalainen tieto- ja kaunokirjailija, kulttuuritoimittaja, kirjallisuuskriitikko ja Työläiskirjailijayhdistyksen (Föreningen Arbetarskrivare) aktiivijäsen. Jordahlin teoksia ovat muun muassa Helsingfors: från Kalevala till Snowcrash (1999), esseeteos Klass – är du fin nog? (2003) ja romaani Som hundarna i Lafayette Park (2016).

Susinukke Kosola (oik. Daniil Kozlov)

Turkulainen runoilija, sanataideohjaaja ja kirja-alan sekatyöläinen. Kosolan esikoiskokoelma .tik. (2014) sai Teos-kustantamon myöntämän Silja Hiidenheimon muistostipendin. Vuonna 2018 Kosolalle myönnettiin Kalevi Jäntin palkinto teoksesta Varisto, joka ilmestyi omakustanteena ja on kirjoitettu käsin. Sen voi hankkia kirjahyllyynsä vain tekemällä tunnustuksen. Kosolan tuorein teos Turkoosi vyöhyke: tutkielma yksinäisyyden väriopista ilmestyi keväällä 2021 (Sammakko).

Rasmus Landström

Ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja tietokirjailija, jonka esikoisteos Arbetarlitteraturens återkomst (Työläiskirjallisuuden paluu) ilmestyi syksyllä 2020. Teos on herättänyt runsaasti positiivista huomiota ja keskustelua paitsi Ruotsissa myös Tanskassa. Landström hahmottelee ruotsalaisen työläiskirjallisuuden koko kaaren aina 1910-luvulta lähtien nykypäiviin, jolloin se elää naisvaltaista renessanssia. Landstöm on myös Työläiskirjailijayhdistyksen (Föreningen Arbetarskrivare) aktiivijäsen.

Jyrki Liikka

Tamperelainen vapaa toimittaja ja Alivaltiosihteeri-ohjelmasta tuttu radiohupailija. Liikka valmistui Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen draamalinjalta 1994. Hän on kirjoittanut Markku Uuspaavalniemen kanssa teoksen M15 ja curlingin taito (Otava 2006) sekä kääntänyt kirjoja, kuten teoksen Hevonpaskabingo (Atena Kustannus 2007).

Olli Löytty

Namibialaissyntyinen tamperelaiskirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti Turun yliopistossa. Löytty on kirjoittanut ja toimittanut runsaasti tietokirjallisuutta, joka koskee kulttuuria ja kansallista identiteettiä. Väitöskirjassaan Maltillinen hutu (Teos 2008) hän käsitteli suomalaisten mielikuvia Ambomaasta. Löytyn tuorein teos, esseekokoelma Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle (Teos 2021), nostatti polemiikin suomalaisen kirjallisuuden nationalistisista ja rasistisista piirteistä.

Seppo Puttonen

Kirjallisuustoimittaja, joka teki pitkän uran Yleisradiossa. Puttonen sai vuonna 2017 Rakkaudesta kirjaan -palkinnon. Vuonna 2018 hän toimi Turun Kirjamessujen ohjelmapäällikkönä ja valitsi kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan.

Teivo Teivainen

Maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Teivaisen erityisosaamiseen kuuluvat mm. ihmisoikeudet, poikkikansalliset kansalaisliikkeet, globaali demokratia ja kapitalismin ristiriidat. Teivainen on myös yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuva kansalaisaktivisti.

Erkki Tuomioja

Sosiaalidemokraattinen poliitikko, tietokirjailija ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Tuomioja on toiminut sekä ministerin tehtävissä että kansanedustajana, ja hän on aktiivisesti mukana monen yhdistyksen toiminnassa. Vuonna 2006 Tuomioja sai Tieto-Finlandia-palkinnon Hella Wuolijokea käsittelevästä teoksestaan Häivähdys punaista (Tammi 2006), jonka hän kirjoitti alunperin englanniksi. Tuomiojan tuotanto kattaa pitkälti yli 20 teosta, joista viimeisin Tulevaisuuden varjossa: selviääkö ihmiskunta? ilmestyi keväällä 2021 (Tammi).

Flóra Varkonyi

Suomen kirjallisuuden väitöskirjatutkija, joka tarkastelee toiseuttamisen ja rasismin teemoja 2010-luvun siirtolaisuusromaaneissa. Aiemmin Várkonyi tutki suomenkielistä runoutta. Várkonyi on myös fennistiikan maisteri, joka kääntää levätäkseen kirjallisuutta ja analysoi kielten rakenteita.

Muutokset mahdollisia!