Ohjelma

Tänä vuonna Työväenkirjallisuuden päivän teema on ILOINEN 20-LUKU? Tapahtuman kaikki ohjelma sijoittuu Werstaalle. Ohjelmasaleja on kolme: Auditorio (1. krs), Bertel (2. krs) ja Työväentalon lava (2. krs). Lisäksi yksi ohjelmanumero sijoittuu Vapauden museoon (2. krs).

Tapahtuman avajaistilaisuus alkaa klo 11 Bertel-salissa. Avajaisten musiikista vastaa Pelle & Romantiks, puhuja paljastetaan myöhemmin.

Tapahtuman ohjelma saleittain:

Auditorio (Werstas, 1. krs):

11.45–12.30 ILOINEN 20-LUKU?

Mikko-Olavi Seppälä esitelmöi päivän teemasta.

12.45–14.00 KAUNOKIRJALLISET DYSTOPIAT JA AIKAMME TODELLISUUS

2000-luvun dystopiat käsittelevät usein pandemioiden, ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien synnyttämiä uhkakuvia. Ovatko kielteiset tulevaisuusvisiot nyt muuttumassa tai jo muuttuneet todeksi? Keskustelijoina Piia Leino, Alexandra Salmela ja Harri V. Hietikko, vetäjänä Toni Lahtinen.

14.15–15.45 ”SUURI LINJA” ENNEN JA JÄLKEEN RAOUL PALMGRENIN SUUREN LINJAN

Mikä oli ”suuri linja” Raoul Palmgrenin Suuressa linjassa (1948)? Saiko se jatkoa toisen tasavallan todellisuudessa? Mitä voisi olla Palmgrenin edistyksellinen kulttuuri- ja aateperinne uusliberalismin ja uusoikeistolaisen nationalismin runtelemassa 2020-luvun Suomessa? Alustajina ja keskustelijoina Mikko Lahtinen, Hanne Koivisto ja Alpo Väkevä.

16.0018.00 ARBETARLITTERATUR I SVERIGE / TYÖVÄENKIRJALLISUUS RUOTSISSA

Seminaari, jonka esitelmien ja paneelikeskustelun ensisijainen kieli on ruotsi. Ohjelma on kolmiosainen:

1) Föreningen Arbetarskrivare / Työläiskirjailijayhdistys. Yhdistyksen puheenjohtaja Ewa Bergdahl kertoo vuonna 1990 perustetun työläiskirjailijayhdistyksen toiminnasta Ruotsissa.

2) Arbetarlitteratur i Sverige från början av 1900 till i dag / Työväenkirjallisuus Ruotsissa 1900-luvun alusta nykypäivään. Rasmus Landström esitelmöi syksyllä ilmestyvästä teoksestaan Arbetarlitteraturens återkomst  (Työläiskirjallisuuden paluu).

3) Skillnader och likheter mellan samtida Finsk och Svensk arbetarlitteratur / Yhtäläisyyksiä ja eroja nykyajan ruotsalaisessa ja suomalaisessa työväenkirjallisuudessa. Paneelikeskustelussa mukana Ewa Bergdahl, Anneli Jordahl, Rasmus Landström ja Sabine Forsblom.

Seminaarimestareina Jussi Lahtinen (suomeksi) ja Tuomas Finne (på svenska). Mikäli matkustusrajoitukset Ruotsin ja Suomen välillä jatkuvat syksyyn, seminaari siirretään vuoteen 2021.

BERTEL (Werstas, 2. krs):

11.00–11.30 AVAJAISET

Avajaispuhe. Musiikista ja lavarunoudesta vastaa Pelle & Romantiks.

11.45–12.45 INNON YHTEISKUNNALLISTA KIRJASATOA, OSA 1

Mikko Jakonen: Konflikti – Talous ja politiikka.

Anna Kontula: Muuri – Matka maailman suurimpaan vankileiriin.

(Ohjelman järjestää Into Kustannus)

13.00–13.30 SODANKÄYNEIDEN ÄÄNIÄ HAUDAN TAKAA

Timo Ensio Malmi kertoo teoksestaan Tampereen sotakirja – Kalevankankaan unelmia. Haudatut vastaavat kysymyksiin, joita ei aiemmin ehditty kysyä tai jotka unohdettiin kokonaan.

(Ohjelman järjestää Warelia)

13.45–15.00 2020-LUVUN NÄKÖKULMIA VÄINÖ LINNAAN (1920–1992)

Suomen 1920-luku alkoi iloisesti: Väinö Linna syntyi. Kuinka iloisia ovat tutkijoiden ja kirjailijoiden tulkinnat Linnasta ja hänen tuotannostaan 100 vuotta myöhemmin? Keskustelijoina Karo Hämäläinen, Kaisa Kurikka ja Maria Laakso, vetäjänä Seppo Puttonen.

15.1515.45 VUODEN 1918 MUISTAMINEN JA UNOHTAMINEN 20-LUVULLA

Ulla-Maija Peltonen esitelmöi teoksestaan Barbaria ja unohdus: historian kipujälkiä.

(Ohjelma järjestää Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura)

16.00–17.00 INNON YHTEISKUNNALLISTA KIRJASATOA, OSA 2

Ville-Juhani Sutinen: Liha.

Milla Peltonen: Erakot – Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita.

(Ohjelman järjestää Into Kustannus)

TYÖVÄENTALO (Werstas, 2. krs):

11.45–12.15 LÄÄKÄRIT KIRJAILIJOINA

Infektiolääkäri Reetta Huttusen esikoisrunoteos Valkoisessa takissa olen lähinnä mies ilmestyi koronakeväänä, samoin kivunhoidon erikoislääkäri Anneli Vainion novellikokoelma Sydänrata. He pohtivat mm. lääkärien voimattomuudentunnetta. Kirjailijoita haastattelee Kalle Niinikangas.

(Ohjelman järjestää Enostone)

12.1512.35 TUNTEMATTOMAAN PAIKKAAN PÄÄTYNEET

Pirjo Kotamäki lukee otteita runokokoelmistaan Lehtiä kuolleitten kirjaan ja Villit linnut olkapäillä.

12.4513.45 AVIADOR ESITTELEE: TAPSA JA ITSE

Hannu Ignatius & Tomi Lindblom: Tapsa – Koko kansan reissumies.

Risto Ahti: Itse.

(Ohjelman järjestää Aviador)

14.0014.30 DYSTOPIA SUOMEN TOISESTA SISÄLLISSODASTA

Ilona Tomi: Muuria ei ole. Kirjailijaa haastattelee Timo Ensio Malmi.

(Ohjelman järjestää Warelia)

14.45–16.00 IKKUNAT AUKI VAI KIINNI EUROOPPAAN? TULENKANTAJAT JA KOTIMAISEN KIRJALLISUUDEN SUUNTIA 1920- JA 30-LUVUN TAITTEESSA

Alustajina Markku Eskelinen ja Matti Mieskonen. Keskustelua vetää Joonas Pulkkinen.

(Ohjelman järjestää Libero)

16.10–16.30 MYYTTI NAISTEN TYÖSTÄ -ESITYS

Draamallinen esitys 1920-luvusta. Se pohjautuu Tampereella ja Nokialla tehdastöissä olleiden naisten kertomuksiin. Käytetty aineisto on Kansanperinteen arkiston kokoelmista Tampereelta.

16.45–17.15 ARTO LAPIN KYMMENENNEN RUNOTEOKSEN JULKISTAMINEN

Arto Lappi: Pohjoiset tuulenpesät.

(Ohjelman järjestää Enostone)

VAPAUDEN MUSEO (Werstas, 2. krs):

14.00–15.30 PUISTOFILOSOFIT: ILOINEN 20-LUKU?

Mikä teki 1920-luvusta iloisen? Takana oli julma maailmansota, joka haluttiin unohtaa, mutta liittyykö vuosikymmeneen muita kulttuurillisesti merkittäviä ilmiöitä? Modernismi virisi suomalaisessa kirjallisuudessa, Tulenkantajat avasivat ikkunoita Eurooppaan. Unohdettiinko kaikki vanha ja maalainen, siirryttiinkö kertarysäyksellä eurooppalaisiksi kaupunkilaisiksi?

Toisaalta, oliko iloinen kaksikymmentäluku sittenkään niin iloinen? Sisällissodan muisto, jakautunut kansakunta, kieltolain voimaanastuminen ja taloudellinen niukkuus vaikuttivat voimakkaasti henkiseen mielentilaan.

Miten itse koet kyseisen vuosikymmenen iloisuuden? Liity puistofilosofien seuraan keskustelemaan, vaihtamaan ajatuksia tai esittämään kysymyksiä. Pohditaan yhdessä kirjallisuuspäivän hengessä, voimmeko tavoittaa jotain konkreettista iloisesta 20-luvusta! Keskustelua johdattavat kolme filosofia: Tapani Laine, Puistofilosofia ry:n Antti Sorri ja Tampereen Kriittisen Korkeakoulun Timo Vuorio.