Työväenkirjallisuuden päivä järjestettiin 2.9.2023 klo 11–18. Tapahtumassa oli kolme ohjelmasalia: auditorio, Bertel ja Työväentalo, jotka kaikki sijaitsevat Työväenmuseo Werstaalla. Tälle ohjelmasivulle tapahtuman pääohjelma on merkitty punaisin otsikoin ja näytteilleasettajien järjestämä ohjelma mustin otsikoin.

Tapahtuman pääohjelmiston tallenteita (Youtube) voi katsoa seuraavien viikkojen ajan osoitteesta: https://youtube.com/playlist?list=PLx0VMoJ5hp9FY5mnTC6UU3giFGeVj8h71&si=I1c9B3WBpLOgc50I 

AUDITORIO (Työväenmuseo Werstas, 1. krs):

11.30–12.45 KIRJALLISUUS JA LUOKKAYHTEISKUNNAN TODELLISUUS
Toiveita yhteiskuntaluokan noususta julkisen keskustelun keskiöön on kuulunut jo pitempään. Samalla kirjallisuuden piiristä on noussut esiin tekijöitä, jotka vastaavat tähän huutoon. Miten työväenluokkaisuutta tuotetaan nykykirjallisuudessa? Onko työläiskirjallisuus tekemässä paluun? Millainen kirjailijan asema on modernissa luokkayhteiskunnassa? Miten luokka näkyy siinä arjessa, josta kirjailijat ammentavat tarinansa? Aiheesta keskustelevat kirjailijat Natalia Kallio, Jarmo Teinilä, Kashmeera Lokuge ja Anu Kolmonen, jotka ovat romaaneissaan käsitelleet työväenluokkaisuutta eri näkökulmista. Puheenjohtaja toimii toimittaja Seppo Puttonen. Ks. tallenne: https://youtu.be/y2S9PCm7p54  

13.00–13.45 MAUNO KOIVISTO JA SUOMEN SUURI MURROS
Presidentti Mauno Koiviston syntymästä tulee kuluneeksi marraskuussa 100 vuotta. Työväenkirjallisuuden päivä muistaa presidenttiä juhlaesitelmällä. Professori, historiantutkija Tapio Bergholm johdattelee kuulijat 1960-luvun suureen murrokseen. Miten Koivistosta tuli kova valtionvarainministeri ja toiveita herättävä pääministeri? Miten mullistusten vuosikymmen muutti Suomea, ja siinä samassa Koivistoa? Esitelmä perustuu Bergholmin piakkoin julkaistavaan teokseen Kova Koivisto – Pankista pääministeriksi 1960–1970 (2023 Otava). Ks. tallenne: https://youtu.be/YLwySVGG6RA 

14.00–14.45 NÄKÖKULMIA ERIARVOISUUTEEN JA KÖYHYYDEN KOKEMUKSEEN
Eriarvoisuus ja köyhyys ovat sekä tilastollisesti todistettavia että syvästi henkilökohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Eriarvoisuuden esiin nostaminen aktivoi toimimaan paremman maailman puolesta. Köyhyyden vastainen taistelu on samalla taistelua toivottomuutta vastaan. Miten eriarvoisuus näkyy nyky-Suomessa? Miltä taas tuntuu olla köyhä hyvinvointivaltiossa? Keskustelemassa raportin Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 (Kalevi Sorsa -säätiö) toimittanut tutkija Anna Rajavuori sekä toimittaja Asta Leppä, joka on nostanut työssään esiin köyhyyden kokemuksia. Ks. tallenne: https://youtu.be/0J57dQr2uuY 

16.15–17.20 IHMINEN JA YMPÄRISTÖKATASTROFIEN AIKAKAUSI
Maapallo on valtavien muutosten paineessa ja ihminen on tämän muutoksen keskipisteessä. Ihmisten teot vaikuttavat niin Antarktiksen jääpeitteeseen ja metsiin ympärillämme kuin siihen, minkälaiset elinolosuhteet muilla eläimillä on. Maapallon tämänhetkinen tilanne ei mairittele ihmiskuntaa. Toiveenamme ja tavoitteenamme on kuitenkin tasapainoisempi, kestävä luontosuhde. Miten tähän päästäisiin? Paneelissa kirjailija Ville-Juhani Sutinen, kirjailija/dokumentaristi Riikka Kaihovaara, runoilija Olli Sinivaara ja eläinfilosofi Elisa Aaltola pohtivat luonnon ja ihmisen suhdetta ilmastokriisin aikakautena. Puheenjohtaja toimii ilmastokeskusteluun erikoistunut tiedetoimittaja Mikko Pelttari. Ks. tallenne: https://youtu.be/fYYFiITc1Hk

17.20–18.00 OLIKO MARX 1800-LUVUN ENGLANTILAINEN VAI 1900-LUVUN NEUVOSTOLIITTOLAINEN AJATTELIJA?
Karl Marx oli 1800-luvun eurooppalainen ajattelija. Hänen teoriansa on kuitenkin suodattunut meille neuvostomarxismin ja 1900-luvun ajattelutapojen ja asenteiden läpi. Mitkä Marxin teoriana pitämistämme ajatuksista ovat todella peräisin Marxilta? Entä mitkä niistä on pikemminkin kehitetty Neuvostoliitossa? Mitkä Marxin ajatuksista ovat hedelmällisiä edelleen 2020-luvulla? Aiheesta alustaa FT Paula Rauhala. Rauhalan maaliskuussa 2023 Tampereen yliopistossa tarkastettu väitöskirja Marx in the West and in the East – Reading Capital in the Divided Germany jäljittää itä- ja länsisaksalaisten tutkijoiden kommunikaatiota Marxin Pääoma-teoksesta Berliinin muurin yli. Tutkimus selvittää niitä 1900-luvun tapahtumakulkuja, joiden seurauksena kuva Marxista vakavasti otettavana yhteiskuntatieteilijänä hautautui marxistis-leninistisen ideologian alle. Puheenjohtajana toimii Jouni Sirén. Järjestäjä: Marxilaisen Yhteiskuntatieteen Seura.

BERTEL (Työväenmuseo Werstas, 2. krs):

11.00–11.20 AVAJAISET: TEOT JA TOIVEET
Avajaispuhe: Minja Koskela (kansanedustaja, vas.). Ks. tallenne: https://youtu.be/fWgEhDurkHk 

11.30–12.15 POHJOISMAINEN SOSIALISMI ON TULEVAISUUTTA
Voidaanko Pohjoismaita kutsua sosialistisiksi yhteiskunniksi? Mitä pohjoismainen sosialismi on ja miten sitä voitaisiin vahvistaa? Tanskalaisen kirjailijan ja vasemmistopoliitikko Pelle Dragstedin mukaan yhteiskuntamme on sekoitus kapitalismia ja sosialismia. Sosialistiset elementit ovat elinvoimaisia muun muassa julkisten palvelujen, laajan suunnittelun ja osuustoimintaliikkeen muodossa. Kirjan Pohjoismainen sosialismi (2023 Vastapaino) kirjoittaja ja Tanskan Enhedslisten-puolueen kansanedustaja Dragsted keskustelee aiheesta yhdessä vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin kanssa. Keskustelu käydään englanniksi. Järjestäjät: KSL:n opintokeskus ja Vasemmistofoorumi.

12.30–13.00 MAASEUDUN TULEVAISUUS?
Maatalous aiheuttaa huomattavan osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoantuotanto on kuitenkin välttämätöntä. Miten tämä ristiriita ratkaistaan kestävästi ja reilusti? Tuuli Orasmaa sukeltaa teoksessaan Maaseudun tulevaisuus (2023 Vastapaino) maatalousyrittäjien maailmaan. Mitä viljelijät ilmastonmuutoksesta ajattelevat ja miksi muutos on niin vaikeaa? Entä miten ongelmat voisi ratkaista oikeudenmukaisesti? Järjestäjä: Vastapaino.

13.00–13.30 PAKO TAMPEREELTA 1918
”Samaan aikaan kun kaupunki kukistuu, punainen pakojoukko tekee huiman paon Näsijärven, Hämeenkyrön ja Mouhijärven kautta omiensa pariin Vesilahteen. Tampere jää taakse, mutta sota jatkuu.” Kaupunkisotaa ja pako Tampereelta (2023 Vastapaino) on toinen osa historiantutkija Tuomas Hopun sisällissotatrilogiassa. Järjestäjä: Vastapaino.

13.45–14.15 ÄÄRILAIDOILTA – PISPALAN PUNAORPO JA ÄÄRINATIONALISTI
Kansanedustaja Reino Ala-Kulju unelmoi Suur-Suomesta ja oli aktiivisesti mukana 1930-luvulla isänmaalisen kansanliikkeen toiminnassa. Eino Laakso taas oli tulipunainen kommunisti, Espanjan sisällissodan veteraani ja jatkosodan etsitty suomalaisdesantti. Emeritusprofessori Arvo Myllymäki on kirjoittanut kirjan Aate miestä väkevämpää (2023 Atrain & Nord) näistä kahdesta ääriajattelijasta, jotka molemmat kirjailija tapasi henkilökohtaisesti 1960-luvulla. Tapahtumassa kirjasta Myllymäen kanssa keskustelee emeritusprofessori Harri Melin. Järjestäjä: Atrain & Nord.

14.20–14.50 ELÄVÄÄ ELÄMÄÄ HELSINGIN SÖRKÄSTÄ
Lasse Hauerwaasin runokokoelmassa Tämä on ehdottomasti yksi runokoelmista joita on koskaan kirjoitettu (2023 Enostone) tarkastellaan ihmistä ”arjen ja Kurvin keskellä”. Runot sijoittuvat työväenluokkaiseen todellisuuteen, trukkien, postinlajittelun ja anniskeluravintoloiden maailmaan. Järjestäjä: Enostone.

15.00–16.00 TÄHTIHAASTATTELUSSA KARI HOTAKAINEN
Kari Hotakaisen tuorein romaani Opetuslapsi (2022 Siltala) on luokkatietoinen kertomus länsimaisen yhteiskunnan rappiosta. Mitä tapahtuu, kun keskiluokkaiset ideaalit eivät enää vastaa todellisuutta keskiluokkaiseksi väitetyssä yhteiskunnassa – kun toivottomuudessa päädytään äärimmäisiin tekoihin? Syyskaudella 2023 Hotakainen valloittaa myös teatterilavat, kun hänen käsikirjoittamaa näytelmää Ihmisiksi esitetään Tampereen teatterissa: ”Kuinka lujille voivat joutua ne, jotka eivät oikein osaa mitään ja joilla ei ole koulutusta? Kuka tekee ne työt, jotka eivät muille kelpaa?” Haastattelijana toimii kirjallisuudentutkija Milla Peltonen. Ks. tallenne: https://youtu.be/fYYFiITc1Hk

16.15–17.10 KALLE PÄÄTALON PERILLISET – TYÖVÄENKIRJALLISUUS ENNEN JA NYT
80. juhlavuottaan viettävä Pirkkalaiskirjailijat järjestää elokuun ”Elävät ja kuolleet kirjailijat kohtaavat” -klubin Työväenkirjallisuuden päivän yhteydessä. Keskustelussa paneudutaan Kalle Päätalon tuotantoon sekä pohditaan hänen vaikutustaan nykytyöväenkirjallisuuteen. Samalla kysytään, millaista työväenkirjallisuutta kirjoitetaan tänä päivänä. Keskustelijoina ovat kirjailija Mervi Koskinen, Päätalo-tutkija Ritva Ylönen sekä kirjailija-historioitsija Timo Malmi. Keskustelua vetää kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen. Tapahtumaa tukee Operaatio Pirkanmaa. Järjestäjä: Pirkkalaiskirjailijat.

17.15–17.35 GETTO TAISTELEE. VARSOVA 1939–1943
Marek Edelman (1919–2009) oli paikalla Varsovassa keväällä 1943, kun juutalaisgeton vastarintaliike ZOB nousi natsimiehitystä vastaan. Hän oli eräs kapinajohtajista ja yksi harvoista, joka selviytyi hengissä. Edelmanin kiehtova tarinana kapinasta ilmestyi puolaksi 1945. Nyt teos on suomennettu. Edelmanin elämästä keskustelevat suomentaja Aulis Kallio ja kustantaja J. K. Ihalainen. Järjestäjä: Palladium Kirjat.

17.35–17.55 JULI ZEH – YHTEISKUNNALLISEN KIRJALLISUUDEN TÄHTI SAKSASTA
Juli Zeh (s. 1974) on saksalainen kirjailija ja Brandenburgin perustuslakituomioistuimen tuomari. Hänen esikoisromaaninsa Kotkia ja enkeleitä (2001) palkittiin Saksassa parhaana esikoisromaanina. Zeh’n Yli-ihmisiä (2021) oli Saksassa ilmestymisvuoden myydyin kovakantinen romaani ja arvostelumenestys, joka on nyt suomennettu. Tapahtumassa teoksesta keskustelevat suomentaja-kustantaja Anne Kilpi ja kirjailija-kriitikko Jukka Koskelainen. Järjestäjä: Kustantamo Huippu.

TYÖVÄENTALO (Werstas, 2. krs):

11.30–11.55 ANNELI KANTO – PUNAORVOT
Sisällissodan jälkeen tuhansia punaorpoja vietiin väkisin kodeistaan. Kirjailija Anneli Kannon teoksen Punaorvot (2023 Lind & Co) keskiössä on kaksi työläisperheen tytärtä, jotka sijoitetaan sodan jälkeen Pohjanmaalle valkoisiin, isänmaallisiin perheisiin. Romaani kertoo vaiettua historiaa punaorpojen kovasta kohtalosta.

12.00–12.30 SUKELLUS TEATTERIEN JA POLITIIKAN MAAILMAAN
Suomalaista teatteria kansainvälistäneen Jussi Helmisen (s. 1947) muistelmat ovat inspiroivaa luettavaa kaikille luovan työn tekijöille ja luovan työn tekemistä johtaville. Muistelmateos avaa kiinnostavia näköaloja myös teatterin ja politiikan suhteisiin erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla. Helminen toimi johtajana Oulun kaupunginteatterissa (1986–1990), Tampereen Työväen Teatterissa (1990–1998) ja Espoon kaupunginteatterissa (2000–2013), lisäksi hän on ollut perustamassa useita pieniä teattereita. Järjestäjä: Warelia.

12.45–13.15 RUNOELMA VALKOKAULUSTYÖLÄISISTÄ
Satu Mattila-Laineen Toimitila (2023 Warelia) on runoelma yhden konttorin yhden työntekijän yhdestä päivästä, mutta samalla se kertoo valkokaulustyöntekijöiden massojen maailmasta kirkkaasti ja oivaltavasti. Toimistossa leipänsä tienaava löytää sivuilta itsensä näköisen kuvan. Satu Mattila-Laine on porilainen kirjastonhoitaja ja kirjailija. Hänen aiemmin julkaistuja teoksiaan ovat romaanit Myyty tyttö (Warelia 2019) sekä Parantola (2015 Karisto). Järjestäjä: Warelia.

13.30–14.00 LAURA LAAKSO, bigmacbeth – JULMA KIRJA, KOSKA ELÄMÄ ON
Aviador kustannus haastattelee Laura Laaksoa hänen uusimmasta romaanistaan bigmacbeth. Laakson vimmainen neljäs romaani on ylistys kielelle, rakenteelle ja kerroksille, yhdistäen teatteria, tanssia ja dokumentaatiota, ripauksella kylmää sotaa. Taiteidenvälinen teos on raadollinen, ruumiillinen kertomus vallasta, kostosta ja kunnianhimosta. Järjestäjä: Aviador.

14.15–14.45 RUNOUS YHTEISKUNNASSA – KESKUSTELUA VAMMAISUUDESTA
Runoilijat Aija Andersson ja Sanni Purhonen keskustelevat runojen yhteiskunnallisuudesta, erityisesti vammaisuuden, vammaispolitiikan ja yleisesti sairastumisen näkökulmasta. Anderssonin kokoelma Amputaatio (2021 Kulttuurivihkot) kuvaa vakavaan sairauteen ja vammautumiseen liittyviä tunteita. Amputaatio halkaisee eletyn elämän kahtia – aikaan ennen ja jälkeen toimenpiteen. Purhosen Jos vain muuttuisin toiseksi (2022 WSOY) on kokoelma poikkeavuuden kokemuksista ja vammaisiin kohdistuvasta väkivallasta. Järjestäjä: Kulttuurivihkot.

14.45–15.15 KERTOMUS VARHAISKASVATUKSEN KRIISISTÄ
Hanna-Leena Ylisen Tarha – paljastuskertomus varhaiskasvatuksesta (2023 Kulttuurivihkot) on fiktiivinen romaani esikoulu erityisavustajasta, mutta se pohjautuu kirjoittajan omiin kokemuksiin. Tarina herättää kysymyksiä muun muassa varhaiskasvatuksen resurssipulasta ja lasten yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Jotain pitäisi tehdä. Keskustelemassa myös tamperelainen lastenhoitaja ja ay-aktiivi Mervi Grönfors. Järjestäjä: Kulttuurivihkot.

15.30–16.00 VUODEN 1918 JULKINEN MUISTAMINEN
Tietokirjailija Anna Sirola keskustelee kirjailija Anneli Kannon kanssa vuoden 1918 muistamisesta. Keskustelun pontimena toimii Sirolan valmistumassa oleva vuoden 1918 sodan muistomerkkien kokonaiskartoitus. Järjestäjä: Väyläkirjat.

16.00–16.30 TIILIÄ, POLITIIKKAA JA IHMISIÄ
Kirjailija Jari Kuusi kuvaa uudessa romaanissaan Tampereen kyljessä sijaitsevan historiallisen kaupunkikylän miljöötä ja asukkaita. Messukylä-trilogian päätösosa, Miilun hiipuva hehku (2023 Väyläkirjat), avaa pienoisnäkymän sotien jälkeisen Suomen olemukseen. Haastattelijana toimii kirjailija Anneli Kanto. Järjestäjä: Väyläkirjat.

16.45–17.05 JULKAISUTILAISUUS: VÄKI VOIMAKAS 36: TYÖVÄKI JA VAURAUS
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirjassa pureudutaan työväen ja vaurauden suhteeseen. Miten työläisestä tuli kulutusyhteiskunnan tärkeä moottori, jolla oli ”muutakin kuin kahleensa” menetettävänä? Kirjasta kertoo kokoomateoksen toimittajat Jussi Lahtinen ja Heikki Mikkonen. Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen seura.

17.05–17.25 TYÖVÄENLIIKKEEN LEGENDA – AUGUST VATANEN
Pauli Arola on kirjoittanut kirjan August Vatasesta (1856–1923) työmiehestä, agitaattorista ja sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajasta. Kirjoitustaidon Matti Kurikan opissa saanut Vatanen kiersi Suomea myyden Työmies-lehteä ja agitoiden asiaansa. Hän oli tärkeä toimija vanhan työväenliikkeen parissa, nousten kansanedustajaksi ja lopulta kärsien vankeusrangaistuksen sisällissodan jälkeen. Järjestäjä: Samuli Parosen seura.

17.25–17.45 DEMOKRATIAN ETIIKKA – PERUTTU
Mikä on maailman tila? Mitkä ovat sen kehitysnäkymät? Missä ja miksi demokraattinen hallitsemisjärjestelmä aikoinaan keksittiin? Mitkä ovat olleet demokratian kehitysaskeleet ja mikä on sen tila tänä päivänä? Tietokirjailija, YTT Paula Ylén pohtii näitä kysymyksiä vahvasti eettisen yhteiskuntakäsityksen näkökulmasta teoksissaan Demokratia – sen alkukuva ja nykytila (2022 Agape-KK) ja Maailman tila ja kehitysnäkymät – Kohti uutta, kestävämpää maailmanjärjestystä? (2021 Agape-KK). Järjestäjä: Agape-KK. – PERUTTU

Huom. muutokset ohjelmaan mahdollisia