Työväenkirjallisuuden päivä järjestetään Työväenmuseo Werstaan tiloissa lauantaina 5.9.2026 klo 11.00–18.00 teemalla YKSIN/YHDESSÄ.

Tapahtumassa on kolme ohjelmasalia: Auditorio, Bertel ja Työväentalo, jotka kaikki sijaitsevat Työväenmuseo Werstaalla. Tapahtuman pääohjelma on merkitty punaisin otsikoin ja näytteilleasettajien järjestämä ohjelma mustin otsikoin. Tapahtuma alkaa avajaisilla Bertel-salissa klo 11.00.

Tapahtuman esiintyjiin pääsee tutustumaan tarkemmin täältä.

AUDITORIO (1. KRS.)

11.30–12.45 YKSIN TÄSSÄ MAAILMASSA – KESKUSTELUA YHTEISKUNNAN NÄKYMÄTTÖMISTÄ
Kaikki eivät Suomessa ole samassa veneessä. Yhteiskuntamme on jakaantunut niin, että köyhyys ja osattomuus ovat näkymättömissä suomalaiselta eliitiltä ja suurelta keskiluokalta. Kirjallisuudella ja nykyään myös sosiaalisella medialla on tärkeä rooli tehdä näkymättömiä näkyviksi. Paneelikeskustelussa tietokirjailija Heini Kilpamäki (Aseman nainen, 2025 Into), toimittaja Paavo Teittinen (Pitkä vuoro, 2025 Gummerus) sekä poliitikko ja sosiaalisen median vaikuttaja Alma Tuuva (pikakahvimemegirl, Instagram) keskustelevat ihmisistä yhteiskunnan sivussa. Keskusteemoja ovat asunnottomuus, ihmiskauppa ja riisto sekä työttömyys ja köyhyys. Keskustelua vetää toimittaja ja tietokirjailija Asta Leppä. 

13.00–14.00 VÄSYMYKSEN AIKA JA MELANKOLIAN PALUU
Masennus, väsymys ja uupumus ovat yleisiä ja paljon puhuttavia ilmiöitä myöhäiskapitalistisessa työelämässä, aikalaissairauksiksikin kutsuttuja. Mutta mikä ajassamme tuottaa uupumista ja masennusta? Milloin on kyse yksilön henkilökohtaisesta terveydestä tai ajanhallinnan taidoista, ja milloin rakenteiden tuottamasta ilmiöstä? Missä on väsymyksen ja masennuksen luokka, ja mitä voimme oppia väsymyksen historiasta tai melankolian filosofiasta? Näistä teemoista keskustelevat Väsymyksen aika -kirjan (2025, Gaudeamus) kirjoittanut poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo sekä Melankolian paluu -teoksen (2025, Tutkijaliitto) kirjoittanut tutkija ja kriitikko Jaakko Vuori. Haastattelijana poliittisen talouden tutkija Tiina Vaittinen. (Järjestäjä KSL)

14.15–15.15 SALLY SALMINEN JA HILJA PÄRSSINEN – OHITETUT SUURUUDET HISTORIAN SIVUILTA
Vuonna 2026 vietetään kahden tärkeän kirjailijan merkkivuosia.

Hilja Pärssisen syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Pärssinen oli opettaja ja maailman ensimmäisiä naiskansanedustajia, mutta myös varhaisen työväenliikkeen menestyksekkäimpiä runoilijoita. Hän oli sekä agitaattori että suomalaisen sosiaalipolitiikan uranuurtaja, joka on kuitenkin jäänyt usein historiankirjoituksen katveeseen.

Sally Salmisen syntymästä taas tuli keväällä 120 vuotta. Salminen nousi kirjalliseksi sensaatioksi vuonna 1936 ilmestyneellä romaanillaan Katrina/Katriina (Schildt/Otava). Ahvenanmaalaisten kuvaajana kunnostautunut Salminen oli myös työväenluokkainen amerikansiirtolainen, joka vaipui unohduksiin vuosikausiksi.

Vasta 2010-luvulta lähtien Pärssinen ja Salminen ovat nousseet uudestaan esiin. Mutta miten heidät nykyään muistetaan? Ja mistä heidät pitäisi muistaa? Pärssisestä pitää alustuksen historiantutkija Mikko Kemppainen ja Salmisesta kirjallisuustoimittaja sekä tapahtumakummi Seppo Puttonen.

15.30–16.15 HANNU SALAMA 90 VUOTTA JA YHTEISET KOHTALONKYSYMYKSET
Legenda täyttää tänä vuonna pyöreitä. Sen kunniaksi sarjakuvataiteilija Aapo Kukko ja ”salamalogi” Milla Peltonen keskustelevat tietokirjailija Jussi Niinenmaan johdolla sodan ja rauhan teemoista Hannu Salaman tuotannossa, jossa on jo 1990-luvulta lähtien esiintynyt myös ”Nato-kiiman” kritiikkiä. Miten omantienkulkijana tunnettu Salama on käsitellyt ilmiöitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti yhteiseen olemassaoloomme? (Järjestäjä Hannu Salama -seura)

16.30–17.15 KESKILUOKAN VARJOSSA? TYÖVÄENKULTTUURI JÄLKITEOLLISESSA YHTEISKUNNASSA
Perinteiseen työväenkulttuuriin kuuluu sivistysihanne, halu vaalia omaa kulttuuria ja ajatus kollektiivien voimasta. Onko tätä työväenkulttuuria enää olemassa – vai onko sitä ikinä ollutkaan? Mitä on 2020-luvun työväenkulttuuri ja onko työväenkirjallisuus yhä osa tätä? Näistä teemoista keskustelevat kirjailijat Ville-Juhani Sutinen ja Jani Saxell, jotka ovat pohtineet tuoreissa esseissään nykytyöväenkulttuuria ja -kirjallisuutta. Keskustelun alussa museotutkija Helene Kaarnametsä esittelee Työväenmuseo Werstaan tuoreen hankkeen ”Suomalaisen työväenperinnön kartoitushanke 2026–2027”.

17.15–17.45 UUTTA PIRKANMAAN VASEMMISTOHISTORIAA
Pohjois-Häme/Pirkanmaa on aina ollut vahvaa vasemmistoaluetta. Viimeisen vuoden sisällä on saatu peräti kaksi maakunnan vasemmiston historiaprojektia valmiiksi. Historiantutkija Keijo Rantanen on kirjoittanut Pirkanmaan sosialidemokraattien historiateoksen Tovereiden maakunta, kun taas Vasemmistoliittoa edeltäneiden puolueiden sotien jälkeisestä historiasta Pirkanmaalla on avattu laaja verkkosivusto. Vasemmistopuolueiden kehityksestä toisesta maailmansodasta kohti 2000-lukua ovat keskustelemassa Rantanen ja verkkosivuston sisällöntuottaja, tutkija Pentti Raittila. (Järjestäjät Pirkanmaan SDP ja Pirkanmaan Vasemmistoliitto)

BERTEL (2 KRS.)

11.00–11.20 AVAJAISET, YKSIN/YHDESSÄ
Avajaispuheen pitää kansanedustaja Nasima Razmyar.

11.30–12.00 PSYKOLOGIAN VALLAN KUMOUS
Selfhelpin tarjoaminen ratkaisuksi yhteiskunnallisiin ongelmiin herättää kritiikkiä yhä useammalta suunnalta. Psykologiankin piirissä turhaudutaan yhteiskunnan yksilöpsykologisoitumiseen ja oman alan toimintatapoihin, kuten diagnoosikeskeisyyteen. Psykologian vallan kumouksen kirjoittajia yhdistää huoli psykologian julkisuuskuvan yksipuolisuudesta, medikaalisuudesta ja ennen kaikkea yksilökeskeisyydestä. Psykologia on pitkään ollut ja on edelleen myös paljon muuta. Keskustelemassa kirjan toimittajat Anssi Bwalya, Marjukka Ajakainen ja Julia Sangervo. (Järjestäjä Vastapaino)

12.00–12.30 SUURIN NIISTÄ ON VAPAUS – VUOROPUHELUA KRISTINUSKOSTA
Auli Viitala kasvoi uskonnottomassa perheessä ja otti vastaan kasteen aikuisena. Päivi Vähäkangas taas kasvoi pappilassa ja on ollut kirkon vaikutuspiirissä teologina ja pappina. He kohtasivat, kun Viitala alkoi pohtia kastetta ja kirkkoon liittymistä, ja alkoivat keskustella uskonnosta. Suurin niistä on vapaus on keskusteluteos kirjoittajien henkilökohtaisesta uskosta, elämän perimmäisistä kysymyksistä ja kirkon kipupisteistä maailman muuttuessa ympärillä. Kirjaa esittelemässä toinen kirjoittaja Auli Viitala. (Järjestäjä Vastapaino)

12.35–12.55 LAULUJA LASSI SINKKOSEN RUNOISTA
Lassi Sinkkonen (1937–1976) oli 1960–1970-lukujen merkittävimpiä yhteiskunnallisesti suuntautuneita runoilijoita. Tilaisuudessa muusikko, säveltäjä Karl Sinkkonen esittää säveltämiään isänsä runoja, solistina Tuomas Kaila. Samalla esitellään Lassi Sinkkosen tuore englanninkielinen käännösvalikoima Towards Us (Kroxet Books, kääntänyt Ernest Wuorinen). (Järjestäjä Kulttuurivihkot)

13.00–14.00 KIRJAILIJA KONTULA – RADIKAALIN AJATTELIJAN TÄHÄNASTINEN KIRJALLINEN ELÄMÄ
Anna Kontula on tullut tunnetuksi poliitikkona, aktivistina ja laajaa mediahuomiota saavana toisinajattelijana. Julkisessa keskustelussa saattaa kuitenkin unohtua, että Kontula on kirjoittanut myös yli viisitoista kirjaa. Vuoden 2026 Työväenkirjallisuuden päivä päästää ääneen kirjailija Kontulan. Kirjoissaan Kontula on usein yksityisajattelija, jonka näkemykset saavat vastakaikua monilta – jopa poliittiselta vastapoolilta. Miten Kontulan kirjat ovat syntyneet? Mitä kirjailija ajattelee nyt tuotannostaan? Anna Kontulan kirjailijauraa käydään läpi aina väitöskirjasta Punainen eksodus – tutkimus seksityöstä Suomessa (Like, 2008) uutuusteokseen Miten ajattelemme kun maailma loppuu? (Like, tulossa) asti. Kontulaa haastattelee tapahtumassa tietokirjailija, podcastaaja & filosofian freelancer Pontus Purokuru.

14.05–14.30 12 KÄSITETTÄ MAAILMASTA: KÄSIKIRJA ETENEVÄN YMPÄRISTÖKRIISIN AIKAKAUDELLE
Miten ajatella ympäristökysymyksiä, kun ekologiset muutokset ylittävät kriittisiä rajoja ja yhteiskunnat mullistuvat ympärillämme? Mitä tahansa tulevaisuutta ei voi enää tavoitella, sillä joitain asioita menetetään väistämättä. 12 käsitettä maailmasta tarjoaa välineitä sekä ajattelun uudistamiseen että harhakäsitysten torjumiseen. Kirja on tulosta BIOS-tutkimusyksikön työstä 10 vuoden ajalta. Keskustelemassa ovat tutkijat Ville Lähde ja Tere Vadén. Keskustelua vetää ympäristöpolitiikan tutkija Nina Nygren (Järjestäjä BIOS-tutkimusyksikkö/Niin & Näin)

14.45–15.10 SE ON AMISJUTTU!
Se on amisjuttu! nostaa nuorten äänen kuluviin keskustelussa, jota käydään amisnuorten asemasta yhteiskunnassa. Susi Nousiaisen käsikirjoittama ja Sara Valtan piirtämä sarjakuvakirja rikkoo stereotypioita ammattiin opiskelevista nuorista. Nuorten itsensä visioimissa tarinoissa kauneudenhoitoalaa opiskeleva Liisa löytää ystävän kiusaajista huolimatta. Jesse ja muut raksajäbät laittavat stopin opettajansa homofobialle ja ravintola-alalle suuntaava Ella navigoi ihmissuhteiden monimutkaisessa maailmassa. (Järjestäjä Suuri Kupla)

15.15–16.15 ANNA BROTKIN – SUKUPOLVENSA KUVAAJA
Anna Brotkin on yksi Suomen tunnetuimmista televisiosarjojen käsikirjoittajista. Aikuiset ja Atlantis Pasila -sarjojen itseään etsivät helsinkiläisnuoret ovat syöpyneet osaksi 2020-luvun suomalaista kulttuurikuvastoa. Ne edustavat uuden sukupolven komiikkaa. Mutta näkeekö Brotkin itsensä myös yhteiskunnallisena toimijana? Miten yhteiskuntaluokka näkyy Brotkinin sarjoissa? Ja miten hän ajattelee televisiosta – tai suoratoistosta – yhtenä harvoista asioista, jotka edelleen yhdistävät suomalaisia? Haastattelijana toimii podcastaaja ja tietokirjailija Veikka Lahtinen.

16.20–16.45 KATARIINA PARHI – RIKOKSETTA RANGAISTUT
1920-luvulta 1980-luvulle saakka huonosti tunnetut, mutta yhteiskunnallisesti merkittävät työlaitokset toimivat kehittyvän hyvinvointiyhteiskunnan laajalti hyväksyttynä varjopuolena. Työlaitosten avulla pyrittiin puuttumaan rikoksiin jo ennen kuin ne edes tapahtuivat. Työlaitosten historia on yksilönvapauden menetyksen ja sääntö-Suomen historiaa. Rikoksetta rangaistut – sopeutumattomat Suomen työlaitoksissa (Siltala, 2026) kertoo, miksi työlaitoksia perustettiin, kuka niihin joutui, ja mitä niissä koettiin. Työlaitoksista tapahtumassa esitelmöi historiantutkija Katariina Parhi. (Järjestäjä Työväenmuseo Werstas)

16.45–17.15 JUKKA KEKKONEN – MURENEEKO OIKEUSVALTIO?
Meneillään oleva vuosituhat on muuttanut dramaattisesti maailman demokratioiden tilannetta. Oikeusvaltiota uhkaavat monet yhtäaikaiset kehityskulut kaikkialla maailmassa – ei vain Yhdysvalloissa ja Unkarissa, vaan myös Suomessa. Mureneeko oikeusvaltio? on painavista yhteiskunnallisista puheenvuoroistaan tunnetuksi tulleen professori Jukka Kekkosen pelottavan ajankohtainen analyysi kehityksestä, joka uhkaa oikeusvaltiota ja siihen erottamattomasti liittyviä perusoikeuksia. (Järjestäjä Art House)

17.15–17.45 PERTTI RAJALA – RAUHALLINEN TYÖLÄINEN TARTTUU ASEESEEN
Mikä sai rauhallisen työmiehen ja työläisnaisen tarttumaan aseeseen Suomessa 1918? Pertti Rajala tarkastelee kysymystä Satakunnassa 1906–1918 ilmestyneen työläisten ja köyhälistön sanomalehden, Sosialidemokraatin, kirjoitusten avulla. Satakunta kaupunkeineen ja maaseutuineen oli kuin silloinen Suomi pienoiskoossa. Haastattelijana toimii emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen. (Järjestäjä Väyläkirjat)

TYÖVÄENTALO (2 KRS.)

11.30–12.00 ANNELI KANTO – ELÄMÄNLANGALLA: KOLMEN SODAN PÄIVÄKIRJA
Kirjailija ja tapahtumakummi Anneli Kanto kirjoittaa elämästään yhden vuodenkierron ajan. Sivuilla vuorottelevat arjen ilot ja surut, kirjailijantyön valot ja varjot. Välillä muistoissa palataan merkityksellisiin hetkiin elämänpolun varrelta. Kanto kirjoittaa ystävyyksistä ja perhesuhteista, taiteen tekemisestä ja sen kokemisesta sekä kaoottisen maailmantilanteen herättämistä ajatuksista. Hän kertoo myös vanhenemiseen liittyvistä tunteista. Keskustelemassa Kannon kanssa on kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen.

12.00–12.30 POIKANI ON AMMUTTU
Jyri Jaakkola ammuttiin huhtikuussa 2010 Meksikon Oaxacassa, kun triquikylää saartanut puolisotilaallinen ryhmä hyökkäsi sinne matkalla olleen humanitaarisen karavaanin kimppuun. Jyrin kuolemasta alkoivat sekä suru että oikeus- ja ihmisoikeustaistelu. Mitä on suomalaisen äidin suru suhteessa triquiäitien suruun, alkuperäiskansojen yhteisöllisyyteen ja Meksikon kuoleman kulttuuriin? Miten kuuluu surra, miten saa tukea yhteisöltä? Jyri oli kansalaisaktivisti, jonka tavoitteena oli globaalin oikeudenmukaisuuden edistäminen. Miten Jyri näki yksilön valintojen ja yhteisöllisten ihanteiden suhteen? Esiintymässä Poikani on ammuttu -kirjan (Johnny Kniga, 2026) kirjoittanut Eve Jaakkola, Jyrin äiti.

12.45–13.15 ANU KOLMONEN – PAPERIJUMALAT
Anu Kolmosen Paperijumalat on dokumentaaris-fiktiivinen teos, joka Kolmosen aiemmista romaaneista poiketen sijoittuu pääosin nykyaikaan. Päähenkilö on keski-ikäinen, monisairas nainen. Hän elää tulottomana yhteiskunnan turvaverkkojen lävitse solahdettuaan. Lapsi itsenäistyy ja muuttaa omilleen, kotipesä tyhjenee, muistisairas äiti ei enää pärjää yksin ja vanhuspalveluiden saaminen on tehty liki mahdottomaksi. Paperijumalat kysyy, kenellä on oikeus elää ja olla olemassa nyky-Suomessa, millä ehdoilla ja miten. Kolmosen kanssa keskustelee Mirva Karkinen. (Järjestäjä Aviador)

13.20–13.40 MARKO KORVELA ESITTÄÄ RUNOJA KOKOELMASTAAN ISO III
Marko Korvelan kolmas runokokoelma Iso III tarjoaa kaikkea muuta kuin kädenlämpöisen annoksen rehellistä ja rehevää katurunoutta. Teksteissä liikutaan pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Tampereella ja kirjoittajan nuoruudenmaisemissa Keski-Pohjanmaalla. Runoista kuultavat vaikutteet niin Turun runoliikkeen bukojunkkareilta, amerikkalaisesta beat-kirjallisuudesta kuin menneistä ja nykyisistä tulenkantajista. Korvela kuvaa kaurismäkeläiseen tapaan rehellisesti mutta myötätuntoisesti oman elämänsä kulkijoita niin kaupungeissa kuin maaseututaajamissa. (Järjestäjä Kulttuurivihkot)

13.45–14.15 JARMO TEINILÄ – NYT OLEN METSÄ
Sisällissodan alussa nuori sairaanhoitaja Annika Falken siirretään Tampereen yleisestä sairaalasta Harmoisten sairashuoneelle. Harmoisten sairashuoneen joukkosurma ja sen jälkeiset tapahtumat selviävät Annikan päiväkirjasta, jonka lukeminen järkyttää yliopiston väitöstutkija Anna Tulijokea. Kaikkia tekoja ei voi kirjoittaa fiktioksi ja unohtaa. Tilaisuus on modernin työväenkirjailija Jarmo Teinilän romaanin Nyt olen metsä julkaisutilaisuus. (Järjestäjä Warelia)

14.15–14.30 MIKSI EINARI VUORELASTA EI TULLUT TYÖVÄENRUNOILIJAA?
Milla Peltosen elokuussa ilmestyvä teos Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous on ensimmäinen Vuorelasta (1889–1972) kirjoitettu elämäkerta. Se kuvaa köyhän keuruulaistorpan pojan luokkanousun kansakoulunopettajaksi ja arvostetuksi kirjailijaksi, jolla olisi ollut lähtökohtia työväenrunoilijaksi mutta josta sukeutui valkoisen Suomen ”sotatorvi” ja sittemmin omaleimainen luontorunoilija. Peltosta haastattelee Marko Vesterbacka. (Järjestäjä Warelia)

14.45–15.15 LAURA FINSKA – HAITTAAKO JOS HENGITÄN
Laura Finskan Haittaako jos hengitän on romaani puolensa pitämisestä ja lapsettomuuden pelosta. Hatšepsut on kirjailija, entinen köyhä sellainen. Toisen romaanin ilmestyttyä Hatšepsutista on kuoriutunut suomalaisen kirjallisuuden Disney-prinsessa: käännösoikeudet on myyty 40 kielelle ja Los Angelesissa käydään neuvotteluita kalliista elokuvasopimuksesta. Vai onko mikään tästä totta? Haastattelijana kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen. (Järjestäjä Pispalan Kirjastoyhdistys)

15.15–15.45 SAMULI ANTILA – KATINKULTALOUHOS
Sisällissodan jälkeen Tammisaaren vankileiriltä selvinnyt Pekka Sarvistoinen saa Hevosmieheltä palan maata kiitokseksi avusta. Kangasalan ja Tampereen rajamailla olevalla tontilla pitäisi olla kultaa, jolle Pekalla olisi kovasti käyttöä. Sata vuotta myöhemmin pojanpojan poika Mika saapuu perintötontilleen. Ilmassa kuiskivat lupaukset, mutta myös varoitus. Katinkultalouhos on Samuli Antilan kuudes romaani ja itsenäinen jatko-osa Marrassäkeet-romaanille (2023). (Järjestäjä Osuuskumma)

16.00–16.30 SUOMALAISET NEUVOSTO-KARJALASSA JA INKERISSÄ
Kaksi tuoretta väitöskirjaa käyvät läpi suomalaisten elämää sotien välisen ajan Neuvostoliitossa. Anna Laakkonen tutkii väitöskirjassaan Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty (2025) suomalaisten sanomalehtikirjoittelua Neuvosto-Karjalassa 1920- ja 1930-luvuilla. Jesse Hirvelän Inkerin punaiset suomalaistajat (2026) käsittelee suomalaisten kommunistien toimintaa Leningradissa ja Inkerinmaalla maailmansotien välisenä aikana. (Järjestäjä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura)

16.35–17.00 J.K. IHALAINEN – TRIKSTERI JA NURINKÄÄNTÄMISEN TAITO
J.K. Ihalainen kertoo tulevasta kirjastaan Triksteri ja nurinkääntämisen taito. (Järjestäjä Palladium)

17.00–17.30 PENTTI SAARIKOSKEN JALANJÄLJISSÄ
Kirjailijahaastattelussa Jaana Suorsa. Haastattelijana toimii Helena Saarikoski. (Järjestäjä Patruuna)

Huom. muutokset mahdollisia.