{"id":10,"date":"2020-06-07T16:42:54","date_gmt":"2020-06-07T13:42:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/?page_id=10"},"modified":"2026-07-14T17:32:54","modified_gmt":"2026-07-14T14:32:54","slug":"ohjelma","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/ohjelma\/","title":{"rendered":"Ohjelma"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuuden p\u00e4iv\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Ty\u00f6v\u00e4enmuseo Werstaan tiloissa lauantaina 5.9.2026 klo 11.00\u201318.00 teemalla YKSIN\/YHDESS\u00c4. <\/p>\n\n\n\n

Tapahtumassa on kolme ohjelmasalia: Auditorio, Bertel ja Ty\u00f6v\u00e4entalo, jotka kaikki sijaitsevat Ty\u00f6v\u00e4enmuseo Werstaalla. Tapahtuman p\u00e4\u00e4ohjelma on merkitty punaisin otsikoin ja n\u00e4ytteilleasettajien j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 ohjelma mustin otsikoin. Tapahtuma alkaa avajaisilla Bertel-salissa klo 11.00.<\/p>\n\n\n\n

Tapahtuman esiintyjiin p\u00e4\u00e4see tutustumaan tarkemmin t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

AUDITORIO (1. KRS.)<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

11.30\u201312.45 YKSIN T\u00c4SS\u00c4 MAAILMASSA \u2013 KESKUSTELUA YHTEISKUNNAN N\u00c4KYM\u00c4TT\u00d6MIST\u00c4<\/strong>
Kaikki eiv\u00e4t Suomessa ole samassa veneess\u00e4. Yhteiskuntamme on jakaantunut niin, ett\u00e4 k\u00f6yhyys ja osattomuus ovat n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 suomalaiselta eliitilt\u00e4 ja suurelta keskiluokalta. Kirjallisuudella ja nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s sosiaalisella medialla on t\u00e4rke\u00e4 rooli tehd\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 n\u00e4kyviksi. Paneelikeskustelussa tietokirjailija Heini Kilpam\u00e4ki <\/strong>(Aseman nainen<\/em>, 2025 Into), toimittaja Paavo Teittinen <\/strong>(Pitk\u00e4 vuoro<\/em>, 2025 Gummerus) sek\u00e4 poliitikko ja sosiaalisen median vaikuttaja Alma Tuuva <\/strong>(pikakahvimemegirl<\/em>, Instagram) keskustelevat ihmisist\u00e4 yhteiskunnan sivussa. Keskusteemoja ovat asunnottomuus, ihmiskauppa ja riisto sek\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys ja k\u00f6yhyys. Keskustelua vet\u00e4\u00e4 toimittaja ja tietokirjailija Asta Lepp\u00e4<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

13.00\u201314.00 V\u00c4SYMYKSEN AIKA JA MELANKOLIAN PALUU
<\/strong>Masennus, v\u00e4symys ja uupumus ovat yleisi\u00e4 ja paljon puhuttavia ilmi\u00f6it\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskapitalistisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, aikalaissairauksiksikin kutsuttuja. Mutta mik\u00e4 ajassamme tuottaa uupumista ja masennusta? Milloin on kyse yksil\u00f6n henkil\u00f6kohtaisesta terveydest\u00e4 tai ajanhallinnan taidoista, ja milloin rakenteiden tuottamasta ilmi\u00f6st\u00e4? Miss\u00e4 on v\u00e4symyksen ja masennuksen luokka, ja mit\u00e4 voimme oppia v\u00e4symyksen historiasta tai melankolian filosofiasta? N\u00e4ist\u00e4 teemoista keskustelevat V\u00e4symyksen aika<\/em> -kirjan (2025, Gaudeamus) kirjoittanut poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo<\/strong> sek\u00e4 Melankolian paluu<\/em> -teoksen (2025, Tutkijaliitto) kirjoittanut tutkija ja kriitikko Jaakko Vuori<\/strong>. Haastattelijana poliittisen talouden tutkija Tiina Vaittinen<\/strong>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 KSL)<\/p>\n\n\n\n

14.15\u201315.15 SALLY SALMINEN JA HILJA P\u00c4RSSINEN \u2013 OHITETUT SUURUUDET HISTORIAN SIVUILTA<\/strong>
Vuonna 2026 vietet\u00e4\u00e4n kahden t\u00e4rke\u00e4n kirjailijan merkkivuosia. <\/p>\n\n\n\n

Hilja P\u00e4rssisen syntym\u00e4st\u00e4 tulee kuluneeksi 150 vuotta. P\u00e4rssinen oli opettaja ja maailman ensimm\u00e4isi\u00e4 naiskansanedustajia, mutta my\u00f6s varhaisen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen menestyksekk\u00e4impi\u00e4 runoilijoita. H\u00e4n oli sek\u00e4 agitaattori ett\u00e4 suomalaisen sosiaalipolitiikan uranuurtaja, joka on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt usein historiankirjoituksen katveeseen. <\/p>\n\n\n\n

Sally Salmisen syntym\u00e4st\u00e4 taas tuli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 120 vuotta. Salminen nousi kirjalliseksi sensaatioksi vuonna 1936 ilmestyneell\u00e4 romaanillaan Katrina\/Katriina <\/em>(Schildt\/Otava). Ahvenanmaalaisten kuvaajana kunnostautunut Salminen oli my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4enluokkainen amerikansiirtolainen, joka vaipui unohduksiin vuosikausiksi.<\/p>\n\n\n\n

Vasta 2010-luvulta l\u00e4htien P\u00e4rssinen ja Salminen ovat nousseet uudestaan esiin. Mutta miten heid\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n muistetaan? Ja mist\u00e4 heid\u00e4t pit\u00e4isi muistaa? P\u00e4rssisest\u00e4 pit\u00e4\u00e4 alustuksen historiantutkija Mikko Kemppainen<\/strong> ja Salmisesta kirjallisuustoimittaja sek\u00e4 tapahtumakummi Seppo Puttonen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

15.30\u201316.15 HANNU SALAMA 90 VUOTTA JA YHTEISET KOHTALONKYSYMYKSET<\/strong>
Legenda t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna py\u00f6reit\u00e4. Sen kunniaksi sarjakuvataiteilija Aapo Kukko<\/strong> ja \u201dsalamalogi\u201d Milla Peltonen<\/strong> keskustelevat tietokirjailija Jussi Niinenmaan<\/strong> johdolla sodan ja rauhan teemoista Hannu Salaman tuotannossa, jossa on jo 1990-luvulta l\u00e4htien esiintynyt my\u00f6s \u201dNato-kiiman\u201d kritiikki\u00e4. Miten omantienkulkijana tunnettu Salama on k\u00e4sitellyt ilmi\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat ratkaisevasti yhteiseen olemassaoloomme? (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Hannu Salama -seura)<\/p>\n\n\n\n

16.30\u201317.15 KESKILUOKAN VARJOSSA? TY\u00d6V\u00c4ENKULTTUURI J\u00c4LKITEOLLISESSA YHTEISKUNNASSA<\/strong>
Perinteiseen ty\u00f6v\u00e4enkulttuuriin kuuluu sivistysihanne, halu vaalia omaa kulttuuria ja ajatus kollektiivien voimasta. Onko t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enkulttuuria en\u00e4\u00e4 olemassa \u2013 vai onko sit\u00e4 ikin\u00e4 ollutkaan? Mit\u00e4 on 2020-luvun ty\u00f6v\u00e4enkulttuuri ja onko ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuus yh\u00e4 osa t\u00e4t\u00e4? N\u00e4ist\u00e4 teemoista keskustelevat kirjailijat Ville-Juhani Sutinen<\/strong> ja Jani Saxell<\/strong>, jotka ovat pohtineet tuoreissa esseiss\u00e4\u00e4n nykyty\u00f6v\u00e4enkulttuuria ja -kirjallisuutta. Keskustelun alussa museotutkija Helene Kaarnamets\u00e4<\/strong> esittelee Ty\u00f6v\u00e4enmuseo Werstaan tuoreen hankkeen \u201dSuomalaisen ty\u00f6v\u00e4enperinn\u00f6n kartoitushanke 2026\u20132027\u201d.<\/p>\n\n\n\n

17.15\u201317.45 UUTTA PIRKANMAAN VASEMMISTOHISTORIAA
<\/strong>Pohjois-H\u00e4me\/Pirkanmaa on aina ollut vahvaa vasemmistoaluetta. Viimeisen vuoden sis\u00e4ll\u00e4 on saatu per\u00e4ti kaksi maakunnan vasemmiston historiaprojektia valmiiksi. Historiantutkija Keijo Rantanen<\/strong> on kirjoittanut Pirkanmaan sosialidemokraattien historiateoksen Tovereiden maakunta<\/em>, kun taas Vasemmistoliittoa edelt\u00e4neiden puolueiden sotien j\u00e4lkeisest\u00e4 historiasta Pirkanmaalla on avattu laaja verkkosivusto<\/a>. Vasemmistopuolueiden kehityksest\u00e4 toisesta maailmansodasta kohti 2000-lukua ovat keskustelemassa Rantanen ja verkkosivuston sis\u00e4ll\u00f6ntuottaja, tutkija Pentti Raittila<\/strong>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t Pirkanmaan SDP ja Pirkanmaan Vasemmistoliitto)<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

BERTEL (2 KRS.)<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

11.00\u201311.20 AVAJAISET, YKSIN\/YHDESS\u00c4
<\/strong>Avajaispuheen pit\u00e4\u00e4 kansanedustaja Nasima Razmyar<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

11.30\u201312.00 PSYKOLOGIAN VALLAN KUMOUS
<\/strong>Selfhelpin tarjoaminen ratkaisuksi yhteiskunnallisiin ongelmiin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kritiikki\u00e4 yh\u00e4 useammalta suunnalta. Psykologiankin piiriss\u00e4 turhaudutaan yhteiskunnan yksil\u00f6psykologisoitumiseen ja oman alan toimintatapoihin, kuten diagnoosikeskeisyyteen. Psykologian vallan kumouksen<\/em> kirjoittajia yhdist\u00e4\u00e4 huoli psykologian julkisuuskuvan yksipuolisuudesta, medikaalisuudesta ja ennen kaikkea yksil\u00f6keskeisyydest\u00e4. Psykologia on pitk\u00e4\u00e4n ollut ja on edelleen my\u00f6s paljon muuta. Keskustelemassa kirjan toimittajat Anssi Bwalya<\/strong>, Marjukka Ajakainen <\/strong>ja Julia Sangervo<\/strong>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Vastapaino)<\/p>\n\n\n\n

12.00\u201312.30 SUURIN NIIST\u00c4 ON VAPAUS \u2013 VUOROPUHELUA KRISTINUSKOSTA
<\/strong>Auli Viitala kasvoi uskonnottomassa perheess\u00e4 ja otti vastaan kasteen aikuisena. P\u00e4ivi V\u00e4h\u00e4kangas taas kasvoi pappilassa ja on ollut kirkon vaikutuspiiriss\u00e4 teologina ja pappina. He kohtasivat, kun Viitala alkoi pohtia kastetta ja kirkkoon liittymist\u00e4, ja alkoivat keskustella uskonnosta. Suurin niist\u00e4 on vapaus<\/em> on keskusteluteos kirjoittajien henkil\u00f6kohtaisesta uskosta, el\u00e4m\u00e4n perimm\u00e4isist\u00e4 kysymyksist\u00e4 ja kirkon kipupisteist\u00e4 maailman muuttuessa ymp\u00e4rill\u00e4. Kirjaa esittelem\u00e4ss\u00e4 toinen kirjoittaja Auli Viitala<\/strong>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Vastapaino)<\/p>\n\n\n\n

12.35\u201312.55 LAULUJA LASSI SINKKOSEN RUNOISTA
<\/strong>Lassi Sinkkonen (1937\u20131976) oli 1960\u20131970-lukujen merkitt\u00e4vimpi\u00e4 yhteiskunnallisesti suuntautuneita runoilijoita. Tilaisuudessa muusikko, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Karl Sinkkonen<\/strong> esitt\u00e4\u00e4 s\u00e4velt\u00e4mi\u00e4\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 runoja, solistina Tuomas Kaila<\/strong>. Samalla esitell\u00e4\u00e4n Lassi Sinkkosen tuore englanninkielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6svalikoima Towards Us<\/em> (Kroxet Books, k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Ernest Wuorinen). (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Kulttuurivihkot)<\/p>\n\n\n\n

13.00\u201314.00 KIRJAILIJA KONTULA \u2013 RADIKAALIN AJATTELIJAN T\u00c4H\u00c4NASTINEN KIRJALLINEN EL\u00c4M\u00c4
Anna Kontula<\/strong> on tullut tunnetuksi poliitikkona, aktivistina ja laajaa mediahuomiota saavana toisinajattelijana. Julkisessa keskustelussa saattaa kuitenkin unohtua, ett\u00e4 Kontula on kirjoittanut my\u00f6s yli viisitoista kirjaa. Vuoden 2026 Ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuuden p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4neen kirjailija Kontulan. Kirjoissaan Kontula on usein yksityisajattelija, jonka n\u00e4kemykset saavat vastakaikua monilta \u2013 jopa poliittiselta vastapoolilta. Miten Kontulan kirjat ovat syntyneet? Mit\u00e4 kirjailija ajattelee nyt tuotannostaan? Anna Kontulan kirjailijauraa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi aina v\u00e4it\u00f6skirjasta Punainen eksodus \u2013 tutkimus seksity\u00f6st\u00e4 Suomessa <\/em>(Like, 2008) uutuusteokseen Miten ajattelemme kun maailma loppuu?<\/em> (Like, tulossa) asti. Kontulaa haastattelee tapahtumassa tietokirjailija, podcastaaja & filosofian freelancer Pontus Purokuru<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

14.05\u201314.30 12 K\u00c4SITETT\u00c4 MAAILMASTA: K\u00c4SIKIRJA ETENEV\u00c4N YMP\u00c4RIST\u00d6KRIISIN AIKAKAUDELLE
<\/strong>Miten ajatella ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksi\u00e4, kun ekologiset muutokset ylitt\u00e4v\u00e4t kriittisi\u00e4 rajoja ja yhteiskunnat mullistuvat ymp\u00e4rill\u00e4mme? Mit\u00e4 tahansa tulevaisuutta ei voi en\u00e4\u00e4 tavoitella, sill\u00e4 joitain asioita menetet\u00e4\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4. 12 k\u00e4sitett\u00e4 maailmasta<\/em> tarjoaa v\u00e4lineit\u00e4 sek\u00e4 ajattelun uudistamiseen ett\u00e4 harhak\u00e4sitysten torjumiseen. Kirja on tulosta BIOS-tutkimusyksik\u00f6n ty\u00f6st\u00e4 10 vuoden ajalta. Keskustelemassa ovat tutkijat Ville L\u00e4hde<\/strong> ja Tere Vad\u00e9n<\/strong>. Keskustelua vet\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6politiikan tutkija Nina Nygren<\/strong> (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 BIOS-tutkimusyksikk\u00f6\/Niin & N\u00e4in)<\/p>\n\n\n\n

14.45\u201315.10 SE ON AMISJUTTU!
<\/strong>Se on amisjuttu!<\/em> nostaa nuorten \u00e4\u00e4nen kuluviin keskustelussa, jota k\u00e4yd\u00e4\u00e4n amisnuorten asemasta yhteiskunnassa. Susi Nousiaisen<\/strong> k\u00e4sikirjoittama ja Sara Valtan<\/strong> piirt\u00e4m\u00e4 sarjakuvakirja rikkoo stereotypioita ammattiin opiskelevista nuorista. Nuorten itsens\u00e4 visioimissa tarinoissa kauneudenhoitoalaa opiskeleva Liisa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yst\u00e4v\u00e4n kiusaajista huolimatta. Jesse ja muut raksaj\u00e4b\u00e4t laittavat stopin opettajansa homofobialle ja ravintola-alalle suuntaava Ella navigoi ihmissuhteiden monimutkaisessa maailmassa. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Suuri Kupla)<\/p>\n\n\n\n

15.15\u201316.15 ANNA BROTKIN \u2013 SUKUPOLVENSA KUVAAJA
Anna Brotkin<\/strong> on yksi Suomen tunnetuimmista televisiosarjojen k\u00e4sikirjoittajista. Aikuiset<\/em> ja Atlantis Pasila<\/em> -sarjojen itse\u00e4\u00e4n etsiv\u00e4t helsinkil\u00e4isnuoret ovat sy\u00f6pyneet osaksi 2020-luvun suomalaista kulttuurikuvastoa. Ne edustavat uuden sukupolven komiikkaa. Mutta n\u00e4keek\u00f6 Brotkin itsens\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnallisena toimijana? Miten yhteiskuntaluokka n\u00e4kyy Brotkinin sarjoissa? Ja miten h\u00e4n ajattelee televisiosta \u2013 tai suoratoistosta \u2013 yhten\u00e4 harvoista asioista, jotka edelleen yhdist\u00e4v\u00e4t suomalaisia? Haastattelijana toimii podcastaaja ja tietokirjailija Veikka Lahtinen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

16.20\u201316.45 KATARIINA PARHI \u2013 RIKOKSETTA RANGAISTUT
<\/strong>1920-luvulta 1980-luvulle saakka huonosti tunnetut, mutta yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6laitokset toimivat kehittyv\u00e4n hyvinvointiyhteiskunnan laajalti hyv\u00e4ksyttyn\u00e4 varjopuolena. Ty\u00f6laitosten avulla pyrittiin puuttumaan rikoksiin jo ennen kuin ne edes tapahtuivat. Ty\u00f6laitosten historia on yksil\u00f6nvapauden menetyksen ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6-Suomen historiaa. Rikoksetta rangaistut \u2013 sopeutumattomat Suomen ty\u00f6laitoksissa <\/em>(Siltala, 2026) kertoo, miksi ty\u00f6laitoksia perustettiin, kuka niihin joutui, ja mit\u00e4 niiss\u00e4 koettiin. Ty\u00f6laitoksista tapahtumassa esitelm\u00f6i historiantutkija Katariina Parhi<\/strong>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Ty\u00f6v\u00e4enmuseo Werstas)<\/p>\n\n\n\n

16.45\u201317.15 JUKKA KEKKONEN \u2013 MURENEEKO OIKEUSVALTIO?
<\/strong>Meneill\u00e4\u00e4n oleva vuosituhat on muuttanut dramaattisesti maailman demokratioiden tilannetta. Oikeusvaltiota uhkaavat monet yht\u00e4aikaiset kehityskulut kaikkialla maailmassa \u2013 ei vain Yhdysvalloissa ja Unkarissa, vaan my\u00f6s Suomessa. Mureneeko oikeusvaltio?<\/em> on painavista yhteiskunnallisista puheenvuoroistaan tunnetuksi tulleen professori Jukka Kekkosen<\/strong> pelottavan ajankohtainen analyysi kehityksest\u00e4, joka uhkaa oikeusvaltiota ja siihen erottamattomasti liittyvi\u00e4 perusoikeuksia. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Art House)<\/p>\n\n\n\n

17.15\u201317.45 PERTTI RAJALA \u2013 RAUHALLINEN TY\u00d6L\u00c4INEN TARTTUU ASEESEEN
<\/strong>Mik\u00e4 sai rauhallisen ty\u00f6miehen ja ty\u00f6l\u00e4isnaisen tarttumaan aseeseen Suomessa 1918? Pertti Rajala<\/strong> tarkastelee kysymyst\u00e4 Satakunnassa 1906\u20131918 ilmestyneen ty\u00f6l\u00e4isten ja k\u00f6yh\u00e4list\u00f6n sanomalehden, Sosialidemokraatin,<\/em> kirjoitusten avulla. Satakunta kaupunkeineen ja maaseutuineen oli kuin silloinen Suomi pienoiskoossa. Haastattelijana toimii emeritus arkkipiispa Kari M\u00e4kinen<\/strong>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 V\u00e4yl\u00e4kirjat)<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

TY\u00d6V\u00c4ENTALO (2 KRS.)<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

11.30\u201312.00 ANNELI KANTO \u2013 EL\u00c4M\u00c4NLANGALLA: KOLMEN SODAN P\u00c4IV\u00c4KIRJA
<\/strong>Kirjailija ja tapahtumakummi Anneli Kanto<\/strong> kirjoittaa el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n yhden vuodenkierron ajan. Sivuilla vuorottelevat arjen ilot ja surut, kirjailijanty\u00f6n valot ja varjot. V\u00e4lill\u00e4 muistoissa palataan merkityksellisiin hetkiin el\u00e4m\u00e4npolun varrelta. Kanto kirjoittaa yst\u00e4vyyksist\u00e4 ja perhesuhteista, taiteen tekemisest\u00e4 ja sen kokemisesta sek\u00e4 kaoottisen maailmantilanteen her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ajatuksista. H\u00e4n kertoo my\u00f6s vanhenemiseen liittyvist\u00e4 tunteista. Keskustelemassa Kannon kanssa on kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

12.00\u201312.30 POIKANI ON AMMUTTU
<\/strong>Jyri Jaakkola ammuttiin huhtikuussa 2010 Meksikon Oaxacassa, kun triquikyl\u00e4\u00e4 saartanut puolisotilaallinen ryhm\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si sinne matkalla olleen humanitaarisen karavaanin kimppuun. Jyrin kuolemasta alkoivat sek\u00e4 suru ett\u00e4 oikeus- ja ihmisoikeustaistelu. Mit\u00e4 on suomalaisen \u00e4idin suru suhteessa triqui\u00e4itien suruun, alkuper\u00e4iskansojen yhteis\u00f6llisyyteen ja Meksikon kuoleman kulttuuriin? Miten kuuluu surra, miten saa tukea yhteis\u00f6lt\u00e4? Jyri oli kansalaisaktivisti, jonka tavoitteena oli globaalin oikeudenmukaisuuden edist\u00e4minen. Miten Jyri n\u00e4ki yksil\u00f6n valintojen ja yhteis\u00f6llisten ihanteiden suhteen? Esiintym\u00e4ss\u00e4 Poikani on ammuttu<\/em> -kirjan (Johnny Kniga, 2026) kirjoittanut Eve Jaakkola, <\/strong>Jyrin \u00e4iti.<\/p>\n\n\n\n

12.45\u201313.15 ANU KOLMONEN \u2013 PAPERIJUMALAT
Anu Kolmosen<\/strong> Paperijumalat<\/em> on dokumentaaris-fiktiivinen teos, joka Kolmosen aiemmista romaaneista poiketen sijoittuu p\u00e4\u00e4osin nykyaikaan. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on keski-ik\u00e4inen, monisairas nainen. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 tulottomana yhteiskunnan turvaverkkojen l\u00e4vitse solahdettuaan. Lapsi itsen\u00e4istyy ja muuttaa omilleen, kotipes\u00e4 tyhjenee, muistisairas \u00e4iti ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 yksin ja vanhuspalveluiden saaminen on tehty liki mahdottomaksi. Paperijumalat<\/em> kysyy, kenell\u00e4 on oikeus el\u00e4\u00e4 ja olla olemassa nyky-Suomessa, mill\u00e4 ehdoilla ja miten. Kolmosen kanssa keskustelee Mirva Karkinen<\/strong>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Aviador)<\/p>\n\n\n\n

13.20\u201313.40 MARKO KORVELA ESITT\u00c4\u00c4 RUNOJA KOKOELMASTAAN ISO III
Marko Korvelan<\/strong> kolmas runokokoelma Iso III<\/em> tarjoaa kaikkea muuta kuin k\u00e4denl\u00e4mp\u00f6isen annoksen rehellist\u00e4 ja rehev\u00e4\u00e4 katurunoutta. Teksteiss\u00e4 liikutaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun lis\u00e4ksi muun muassa Tampereella ja kirjoittajan nuoruudenmaisemissa Keski-Pohjanmaalla. Runoista kuultavat vaikutteet niin Turun runoliikkeen bukojunkkareilta, amerikkalaisesta beat-kirjallisuudesta kuin menneist\u00e4 ja nykyisist\u00e4 tulenkantajista. Korvela kuvaa kaurism\u00e4kel\u00e4iseen tapaan rehellisesti mutta my\u00f6t\u00e4tuntoisesti oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kulkijoita niin kaupungeissa kuin maaseututaajamissa. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Kulttuurivihkot)<\/p>\n\n\n\n

13.45\u201314.15 JARMO TEINIL\u00c4 \u2013 NYT OLEN METS\u00c4
<\/strong>Sis\u00e4llissodan alussa nuori sairaanhoitaja Annika Falken siirret\u00e4\u00e4n Tampereen yleisest\u00e4 sairaalasta Harmoisten sairashuoneelle. Harmoisten sairashuoneen joukkosurma ja sen j\u00e4lkeiset tapahtumat selvi\u00e4v\u00e4t Annikan p\u00e4iv\u00e4kirjasta, jonka lukeminen j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 yliopiston v\u00e4it\u00f6stutkija Anna Tulijokea. Kaikkia tekoja ei voi kirjoittaa fiktioksi ja unohtaa. Tilaisuus on modernin ty\u00f6v\u00e4enkirjailija Jarmo Teinil\u00e4n<\/strong> romaanin Nyt olen mets\u00e4<\/em> julkaisutilaisuus. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Warelia)<\/p>\n\n\n\n

14.15\u201314.30 MIKSI EINARI VUORELASTA EI TULLUT TY\u00d6V\u00c4ENRUNOILIJAA?
Milla Peltosen<\/strong> elokuussa ilmestyv\u00e4 teos Yli honkain korpirastas \u2013 Einari Vuorelan el\u00e4m\u00e4 ja runous<\/em> on ensimm\u00e4inen Vuorelasta (1889\u20131972) kirjoitettu el\u00e4m\u00e4kerta. Se kuvaa k\u00f6yh\u00e4n keuruulaistorpan pojan luokkanousun kansakoulunopettajaksi ja arvostetuksi kirjailijaksi, jolla olisi ollut l\u00e4ht\u00f6kohtia ty\u00f6v\u00e4enrunoilijaksi mutta josta sukeutui valkoisen Suomen \u201dsotatorvi\u201d ja sittemmin omaleimainen luontorunoilija. Peltosta haastattelee Marko Vesterbacka<\/strong>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Warelia)<\/p>\n\n\n\n

14.45\u201315.15 LAURA FINSKA \u2013 HAITTAAKO JOS HENGIT\u00c4N
Laura Finskan<\/strong> Haittaako jos hengit\u00e4n<\/em> on romaani puolensa pit\u00e4misest\u00e4 ja lapsettomuuden pelosta. Hat\u0161epsut on kirjailija, entinen k\u00f6yh\u00e4 sellainen. Toisen romaanin ilmestytty\u00e4 Hat\u0161epsutista on kuoriutunut suomalaisen kirjallisuuden Disney-prinsessa: k\u00e4\u00e4nn\u00f6soikeudet on myyty 40 kielelle ja Los Angelesissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n neuvotteluita kalliista elokuvasopimuksesta. Vai onko mik\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 totta? Haastattelijana kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen<\/strong>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Pispalan Kirjastoyhdistys)<\/p>\n\n\n\n

15.15\u201315.45 SAMULI ANTILA \u2013 KATINKULTALOUHOS
<\/strong>Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen Tammisaaren vankileirilt\u00e4 selvinnyt Pekka Sarvistoinen saa Hevosmiehelt\u00e4 palan maata kiitokseksi avusta. Kangasalan ja Tampereen rajamailla olevalla tontilla pit\u00e4isi olla kultaa, jolle Pekalla olisi kovasti k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Sata vuotta my\u00f6hemmin pojanpojan poika Mika saapuu perint\u00f6tontilleen. Ilmassa kuiskivat lupaukset, mutta my\u00f6s varoitus. Katinkultalouhos<\/em> on Samuli Antilan<\/strong> kuudes romaani ja itsen\u00e4inen jatko-osa Marrass\u00e4keet<\/em>-romaanille (2023). (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Osuuskumma)<\/p>\n\n\n\n

16.00\u201316.30 SUOMALAISET NEUVOSTO-KARJALASSA JA INKERISS\u00c4
<\/strong>Kaksi tuoretta v\u00e4it\u00f6skirjaa k\u00e4yv\u00e4t l\u00e4pi suomalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 sotien v\u00e4lisen ajan Neuvostoliitossa. Anna Laakkonen <\/strong>tutkii v\u00e4it\u00f6skirjassaan Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty<\/em> (2025) suomalaisten sanomalehtikirjoittelua Neuvosto-Karjalassa 1920- ja 1930-luvuilla. Jesse Hirvel\u00e4n <\/strong>Inkerin punaiset suomalaistajat<\/em> (2026) k\u00e4sittelee suomalaisten kommunistien toimintaa Leningradissa ja Inkerinmaalla maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteen tutkimuksen seura)<\/p>\n\n\n\n

16.35\u201317.00 J.K. IHALAINEN \u2013 TRIKSTERI JA NURINK\u00c4\u00c4NT\u00c4MISEN TAITO
J.K. Ihalainen<\/strong> kertoo tulevasta kirjastaan Triksteri ja nurink\u00e4\u00e4nt\u00e4misen taito<\/em>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Palladium)<\/p>\n\n\n\n

17.00\u201317.30 JAANA SUORSA \u2013 LEONARDO DA VINCI, ORJATTAREN POIKA
Jaana Suorsan<\/strong> historiallinen romaani Leonardo da Vinci, orjattaren poika<\/em> (2025) kertoo ihmisen ostamisesta orjaksi samaan aikaan kun renessanssi alkoi kukoistaa. Kuinka Leonardo da Vinci liittyy ihmiskauppaan? Kuka oli Leonardon \u00e4iti, kuka Monna Lisa? T\u00e4m\u00e4n tarinan kertomisen yhten\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on italialaisen kirjallisuudentutkijan Carlo Veccen n\u00e4kemys Leonardo da Vincin \u00e4idin Caterinan alkuper\u00e4st\u00e4. Haastattelijana toimittaja Jouko Ruokosenm\u00e4ki<\/strong>. (J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Partuuna)<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Huom. muutokset mahdollisia. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuuden p\u00e4iv\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Ty\u00f6v\u00e4enmuseo Werstaan tiloissa lauantaina 5.9.2026 klo 11.00\u201318.00 teemalla YKSIN\/YHDESS\u00c4. Tapahtumassa on kolme ohjelmasalia: Auditorio, Bertel ja Ty\u00f6v\u00e4entalo, jotka kaikki sijaitsevat Ty\u00f6v\u00e4enmuseo Werstaalla. Tapahtuman p\u00e4\u00e4ohjelma on merkitty punaisin otsikoin ja n\u00e4ytteilleasettajien j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 ohjelma mustin otsikoin. Tapahtuma alkaa avajaisilla Bertel-salissa klo 11.00. Tapahtuman esiintyjiin p\u00e4\u00e4see tutustumaan tarkemmin t\u00e4\u00e4lt\u00e4. AUDITORIO (1. KRS.) 11.30\u201312.45 YKSIN T\u00c4SS\u00c4<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1062,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-10","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":235,"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1160,"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10\/revisions\/1160"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1062"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}