{"id":24,"date":"2020-06-11T17:39:37","date_gmt":"2020-06-11T14:39:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/?page_id=24"},"modified":"2026-07-14T17:26:29","modified_gmt":"2026-07-14T14:26:29","slug":"esiintyjat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/esiintyjat\/","title":{"rendered":"Esiintyj\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n

Ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuuden p\u00e4iv\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n lauantaina 5.9.2026 teemalla YKSIN\/YHDESS\u00c4. Esiintyj\u00e4t on t\u00e4ll\u00e4 sivulla listattu aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4. P\u00e4\u00e4ohjelmiston esiintyj\u00e4t on merkitty punaisella v\u00e4rill\u00e4, n\u00e4ytteilleasettajien ohjelmiston esiintyj\u00e4t mustalla v\u00e4rill\u00e4. Esiintyj\u00e4lista p\u00e4ivittyy kes\u00e4n aikana. Ohjelmaan p\u00e4\u00e4see tutustumaan t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Marjukka Ajakainen <\/strong>on antropologi ja psykologian maisteriopiskelija. H\u00e4n on yksi teoksen Psykologian vallan kumous \u2013 Irti terapiakulttuurista<\/em> (Vastapaino, 2026) kolmesta toimittajasta.<\/p>\n\n\n\n

Samuli Antila<\/strong> on tamperelainen kirjailija. H\u00e4n on vieh\u00e4ttynyt erityisesti historiallisista aiheista ja kauhusta. Antilalta on julkaistu viisi romaania ja kolme novellikokoelmaa. Romaani Vasalli<\/em> oli ehdolla Kuvastaja-palkinnon saajaksi vuonna 2017. Antilan uusin romaani Katinkultalouhos<\/em> (Osuuskumma) ilmestyy hein\u00e4kuussa 2026.<\/p>\n\n\n\n

Anna Brotkin<\/strong> on Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4 nuoruutensa viett\u00e4nyt k\u00e4sikirjoittaja, joka on erikoistunut komediaan. H\u00e4n on luonut tv-sarjan Aikuiset<\/em> sek\u00e4 k\u00e4sikirjoittanut muun muassa tv-sarjoja Atlantis Pasila<\/em>, Pohjolan laki<\/em>, Putous<\/em> ja Modernit miehet<\/em>. Brotkin on toiminut vapaana toimittajana, ja vuonna 2022 h\u00e4nelt\u00e4 ilmestyi tietokirja Aikuiset<\/em> (WSOY). Brotkin on voittanut useaan otteeseen Kultainen Venla -palkinnon.<\/p>\n\n\n\n

Anssi Bwalya<\/strong> on tiedetoimittaja ja psykologian tutkijatohtori Turun yliopistosta. Bwalya ty\u00f6skentelee \u201dToimijuus kokemuksena ja kykyin\u00e4: Sosiaaliset mekanismit ja poliittiset implikaatiot\u201d -hankkeessa. H\u00e4n on yksi teoksen Psykologian vallan kumous \u2013 Irti terapiakulttuurista<\/em> (Vastapaino, 2026) kolmesta toimittajasta.<\/p>\n\n\n\n

Laura Finska <\/strong>on Tampereella asuva kirjailija, jonka esikoisromaani Muut esille tulevat asiat<\/em> (WSOY) julkaistiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023. Finskan lapsettomuuden pelosta ja omien puoliensa pit\u00e4misest\u00e4 kertova toinen romaani Haittaako jos hengit\u00e4n<\/em> (WSOY) ilmestyi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026.<\/p>\n\n\n\n

Jesse Hirvel\u00e4<\/strong> on historiantutkija, joka v\u00e4itteli Helsingin yliopistosta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026 v\u00e4it\u00f6skirjalla Inkerin punaiset suomalaistajat \u2013 suomalaiset kommunistit bol\u0161evikkien kansallisuuspolitiikan kohteina ja toteuttajina Leningradin alueella 1918\u20131938<\/em> (THPTS). H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt tutkijana muun muassa Kansallisarkiston tutkimushankkeessa \u201dSuomalaiset Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 1917\u20131964\u201d.<\/p>\n\n\n\n

J.K. Ihalainen<\/strong> on pitk\u00e4n linjan kirjailija, kirjanpainaja, k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 ja kustantaja. Ihalainen py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 Siuronkoskella Palladium Kirjat -kustantamoa, ja h\u00e4n on Annikinkadun runofestivaalien taiteellinen johtaja. Viime vuosina Ihalaiselle on my\u00f6nnetty sek\u00e4 Alex Matson -palkinto (2023) ett\u00e4 Kirjallisuuden valtionpalkinto (2023).<\/p>\n\n\n\n

Eve Jaakkola<\/strong> on el\u00e4kel\u00e4inen, joka uransa aikana ty\u00f6skenteli esimerkiksi Vilppulan vankilan johtajana. Jaakkola on julkaissut vuonna 2026 kirjan Poikani on ammuttu<\/em> (Johnny Kniga), joka kertoo Jaakkolan pojan, kansalaisaktivisti Jyri Jaakkolan vuonna 2010 tapahtuneesta murhasta Meksikossa ja taistelusta saada Jyrin murhaajat oikeuden eteen.<\/p>\n\n\n\n

Helene<\/strong> Kaarnamets\u00e4 <\/strong>on tutkija Ty\u00f6v\u00e4enmuseo Werstaalla. H\u00e4n ty\u00f6skentelee Werstaan hankkeen \u201dSuomalaisen ty\u00f6v\u00e4enperinn\u00f6n kartoitushanke 2026\u20132027\u201d parissa.<\/p>\n\n\n\n

Tuomas Kaila <\/strong>on helsinkil\u00e4inen k\u00e4sikirjoittaja, muusikko ja media-alan yritt\u00e4j\u00e4. Kaila on muun muassa julkaissut lyhytprossateoksen L\u00e4hettil\u00e4\u00e4t<\/em> (Kulttuurivihkot, 2017), ja h\u00e4n toimii uuden kustantamo Kroxet Booksin tiedottajana.<\/p>\n\n\n\n

Anneli Kanto<\/strong> on tamperelainen kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu aikuisille suunnattuja romaaneja, lastenkirjoja, n\u00e4ytelmi\u00e4 ja televisiok\u00e4sikirjoituksia. Kanto on tunnettu erityisesti historiallisista romaaneistaan. Vuonna 2025 h\u00e4n kirjoitti oopperan libreton isostavihasta, jonka ensiesitys oli Ilmajoen musiikkijuhlilla. Vuonna 2026 h\u00e4nelt\u00e4 ilmestyi p\u00e4iv\u00e4kirjateos El\u00e4m\u00e4nlangalla \u2013 kolmen sodan p\u00e4iv\u00e4kirja<\/em> (Gummerus). Anneli Kanto on Ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuuden p\u00e4iv\u00e4n tapahtumakummi.<\/p>\n\n\n\n

Mirva Karkinen<\/strong> on helsinkil\u00e4inen kirjallisuustieteen ja filosofian maisteri, joka on erikoistunut sukupuolittavan v\u00e4kivallan representaatioihin. Karkinen tunnetaan feministisist\u00e4 kirjallisuuskritiikeist\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kirja-alaa k\u00e4sittelevist\u00e4 esseist\u00e4\u00e4n. Karkisen esikoisromaani Leviatan <\/em>(Aviador) ilmestyy elokuussa 2026. <\/p>\n\n\n\n

Jukka Kekkonen<\/strong> on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori. Kekkonen tunnetaan my\u00f6s n\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 julkisena keskustelijana, ja h\u00e4n on ollut viime vuosikymmenten aikana muun muassa aktiivinen ja kriittinen yliopistopolitiikan kommentoija. Kekkosen tuorein kirja on Mureneeko oikeusvaltio?<\/em> (Art House, 2025).<\/p>\n\n\n\n

Mikko Kemppainen<\/strong> on filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston historiantutkija. V\u00e4it\u00f6skirjassaan (THPTS, 2020) Kemppainen tarkasteli 1900-luvun alun ty\u00f6v\u00e4enliikett\u00e4 ja sen aatehistoriaa sosialististen naiskirjailijoiden kautta. Tutkimuksen kohdehenkil\u00f6in\u00e4 olivat ajan tunnetuimmat ty\u00f6v\u00e4enliikkeen naiskirjailijat Hilja P\u00e4rssinen, Hilda Tihl\u00e4 ja Elvira Willman.<\/p>\n\n\n\n

Heini Kilpam\u00e4ki<\/strong> on toimittaja ja tietokirjailija. Vuonna 2014 Kilpam\u00e4elt\u00e4 ilmestyi kirja Tyhmyyden ylistys<\/em> (Atena) ja vuonna 2025 Aseman nainen<\/em> (Into), joka oli vuoden 2025 Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaana. Aseman nainen<\/em> kertoo asunnottomasta Sarista, joka on el\u00e4nyt yli kymmenen vuotta Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieasemalla.<\/p>\n\n\n\n

Anu Kolmonen<\/strong> on kirjailija, kasvatuspsykologi ja kuvataiteilija. Kolumnistina Kolmonen on tarkastellut yhteiskuntaa sivussa el\u00e4vien ihmisten n\u00e4k\u00f6kulmasta. H\u00e4n on kirjoittanut romaanit Partisaanivalssi<\/em> (Aviador, 2022) ja Taapelitaivas<\/em> (Aviador, 2024), joista j\u00e4lkimm\u00e4inen voitti Botnia-kirjallisuuspalkinnon. Kolmosen kolmas romaani Paperijumalat<\/em> (Aviador) ilmestyy kes\u00e4kuussa 2026. Se on dokumentaaris-fiktiivinen romaani, joka Kolmosen aiemmista romaaneista poiketen sijoittuu p\u00e4\u00e4osin nykyaikaan.<\/p>\n\n\n\n

Anna Kontula<\/strong> on kansanedustaja, sosiologi, sosionomi ja kirjailija. Kontula on kirjoittanut muun muassa seksity\u00f6st\u00e4, maahanmuutosta, yhteiskuntaluokista sek\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4n tilanteesta. Kontulan tuleva teos Miten ajattelemme kun maailma loppuu? <\/em>(Into, tulossa) pohtii tulevaisuutta ja sit\u00e4, miten el\u00e4m\u00e4mme muuttuu nyt, kun nykyinen el\u00e4m\u00e4ntapamme ja yhteiskuntamme ovat perusteellisen murroksen edess\u00e4. Teos kiinnittyy Kontulan t\u00e4m\u00e4nhetkiseen rooliin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana.<\/p>\n\n\n\n

Marko Korvela<\/strong> on toimittaja ja runoilija. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt muun muassa Tiedonantajan<\/em> p\u00e4\u00e4toimittajana sek\u00e4 Kulttuurivihkojen<\/em> toimitussihteerin\u00e4. Korvelan esikoisrunokokoelma Kontula Blues<\/em> (Basam Books) ilmestyi vuonna 2022. H\u00e4nen tuorein kokoelmansa on t\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestynyt Iso III<\/em> (Kulttuurivihkot, 2026). Korvela on tunnettu my\u00f6s lavarunoilijana.<\/p>\n\n\n\n

Aapo Kukko<\/strong> on Kemist\u00e4 kotoisin oleva sarjakuvantekij\u00e4, joka on erikoistunut historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. H\u00e4n on julkaissut yksin ja yhdess\u00e4 muiden kanssa sarjakuvateoksia muun muassa Dmitri \u0160ostakovit\u0161ista, Yrj\u00f6 Kallisesta, suomalaisen sosiaaliturvan historiasta ja U-255-sukellusveneest\u00e4. Kukon Sosialisti ja nihilisti<\/em> (Arktinen Banaani, 2019) perustuu osin Arvo Turtiaisen ja Henrik Tikkasen el\u00e4miin.<\/p>\n\n\n\n

Anna Laakkonen<\/strong> on historiantutkija, joka v\u00e4itteli It\u00e4-Suomen yliopistosta syyskuussa 2025 v\u00e4it\u00f6skirjalla Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty \u2013 suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920\u20131937<\/em> (THPTS). T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n tekee v\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeist\u00e4 tutkimusta otsikolla \u201dPunalippu, glasnost ja suomalaisten historia\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Veikka Lahtinen <\/strong>on podcastaaja ja tietokirjailija. H\u00e4n tuottaa yhdess\u00e4 Pontus Purokurun kanssa \u201dMik\u00e4 meit\u00e4 vaivaa?\u201d -podcastia. Lahtinen on julkaissut Purokurun kanssa my\u00f6s kaksi kirjaa: Mik\u00e4 liberalismia vaivaa?<\/em> (Kosmos, 2020) ja Mik\u00e4 interneti\u00e4 vaivaa?<\/em> (Kosmos, 2024). Lahtinen on Kansan Uutisten <\/em>kolumnisti.<\/p>\n\n\n\n

Asta Lepp\u00e4<\/strong> on toimittaja, kolumnisti ja tietokirjailija. Lepp\u00e4 on sek\u00e4 kirjailijana ett\u00e4 toimittajana nostanut esiin k\u00f6yhyyden kokemuksia. Teema on noussut esiin my\u00f6s muun muassa h\u00e4nen esseekokoelmassaan Voittajien varjot \u2013 el\u00e4m\u00e4\u00e4 eriarvoisten tasavallassa<\/em> (Kirjapaja, 2017) sek\u00e4 Ylelle tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n radio-ohjelmassa \u201dAsta Lepp\u00e4 ja k\u00f6yh\u00e4 Suomi\u201d (2021).<\/p>\n\n\n\n

Ville L\u00e4hde<\/strong> on lemp\u00e4\u00e4l\u00e4l\u00e4inen tutkija, tiedetoimittaja ja tietokirjailija. H\u00e4n ty\u00f6skentelee itsen\u00e4isess\u00e4 monitieteisess\u00e4 BIOS-tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4. Laajassa kirjallisessa tuotannossaan L\u00e4hde on k\u00e4sitellyt ennen kaikkea ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksi\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi poliittisen toiminnan luonnetta, taiteen yhteiskunnallisuutta, ruokaa ja puutarhanhoitoa.<\/p>\n\n\n\n

Mona Mannevuo<\/strong> on tutkija, kirjailija ja poliittisen historian dosentti. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Mannevuo ty\u00f6skentelee Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana. H\u00e4n tutkii modernin l\u00e4\u00e4ketieteen historiaa ja arjen l\u00e4\u00e4ketieteellistymist\u00e4 yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4. Mannevuo on kirjoittanut kolumneja Ylelle vuodesta 2017, ja h\u00e4nen tuorein tietokirjansa on V\u00e4symyksen aika \u2013 Hermovoimattomuudesta aivosumuun<\/em> (Gaudeamus, 2025).<\/p>\n\n\n\n

Jussi Niinenmaa<\/strong> on H\u00e4meenkyr\u00f6ss\u00e4 asuva kirjailija, joka on toiminut useaan otteeseen H\u00e4meenkyr\u00f6n kunnanvaltuutettuna. H\u00e4n on toiminut vuosia aktiivisesti F. E. Sillanp\u00e4\u00e4n seurassa sek\u00e4 Hannu Salama -seurassa. Niinenmaan tuorein teos on esseekirja Viha, vaino pois<\/em> (Kulttuurivihkot, 2025).<\/p>\n\n\n\n

Susi Nousiainen<\/strong> on runoilija, kuvataiteilija ja tutkija. Nousiainen on koulutukseltaan kuvataiteilija (Saimaan ammattikorkeakoulu) ja kirjallisuustieteen maisteri (Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto). H\u00e4n tekee johtamisen v\u00e4it\u00f6skirjaa Lapin yliopistossa. Nousiaisen tuorein teos on kuvittaja Sara Valtan kanssa tehty sarjakuvateos Se on amisjuttu!<\/em> (Suuri Kurpitsa, 2026).<\/p>\n\n\n\n

Nina Nygren<\/strong> on ymp\u00e4rist\u00f6politiikan tutkija, joka ty\u00f6skentelee H\u00e4meen ammattikorkeakoulussa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen lehtorina.<\/p>\n\n\n\n

Katariina Parhi <\/strong>on tieteenhistorioitsija, kriminologian dosentti ja kirjailija. Parhi on julkaissut muun muassa teokset Sopeutumattomat \u2013 psykopatian historia Suomessa<\/em> (Siltala, 2019) ja Saadaan v\u00e4h\u00e4n kamaa \u2013 Suomen ensimm\u00e4inen huumeaalto ja hoidon pioneerit<\/em> (Gaudeamus, 2023). Parhin tuorein kirja on kuvajournalisti Vesa Rannan kanssa tehty Rikoksetta rangaistut \u2013 ty\u00f6laitosten historia<\/em> (Siltala, 2026). T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kirjan pohjalta on my\u00f6s n\u00e4yttely<\/a> Ty\u00f6v\u00e4enmuseo Werstaalla.<\/p>\n\n\n\n

Milla Peltonen<\/strong> on Virroilla asuva kirjallisuudesta v\u00e4itellyt tietokirjailija. Peltosen tuotantoon kuuluu muun muassa Hannu Salaman el\u00e4m\u00e4kerta sek\u00e4 kirjat suomalaisista erakoista ja kullankaivajista. Peltosen uusin tietokirja Yli honkain korpirastas \u2013 Einari Vuorelan el\u00e4m\u00e4 ja runous<\/em> (Warelia) ilmestyy elokuussa 2026.<\/p>\n\n\n\n

Pontus Purokuru<\/strong> on suomalainen kirjailija, toimittaja, esseisti ja aktivisti. Purokuru tuottaa yhdess\u00e4 Veikka Lahtisen kanssa \u201dMik\u00e4 meit\u00e4 vaivaa\u201d -podcastia. Vuonna 2019 Purokuru sai Kalevi J\u00e4ntin palkinnon esikoisromaanistaan R\u00f6maani<\/em> (Kosmos, 2019). Purokuru on julkaissut teoksia Emilia Kukkalan (nyk. M\u00e4nnynv\u00e4li), Veikka Lahtisen ja Anton Montin kanssa. Niiss\u00e4 on pohdittu muun muassa autonomisia liikkeit\u00e4 Suomessa, \u201dhullua vuotta\u201d 1968, interneti\u00e4 ja liberalismia.<\/p>\n\n\n\n

Seppo Puttonen<\/strong> on pitk\u00e4n linjan toimittaja, joka tunnetaan muun muassa urastaan Yleisradion kirjallisuustoimittajana. Puttonen on toiminut my\u00f6s Turun kirjamessujen ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Vuonna 2018 h\u00e4n valitsi kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan. Vuonna 2024 Puttonen nosti Sally Salmisen Katrinan\/Katriinan <\/em>(Schildt\/Otava, 1936) \u201del\u00e4m\u00e4ns\u00e4 klassikoksi\u201d<\/a>.<\/em> Puttonen on Ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuuden p\u00e4iv\u00e4n tapahtumakummi.<\/p>\n\n\n\n

Pentti Raittila<\/strong> on tutkija, jonka tuorein teos Vasemman laidan toisinajattelijat<\/em> (2024, THPTS) kertoo 1970\u20131980-luvun vasemmistolaisista toimittajista. Aiemmin h\u00e4n on toimittanut muun muassa teoksen suomalaisesta sananvapaudesta toimittajien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Viime aikoina h\u00e4n on ollut sis\u00e4ll\u00f6ntuottajana verkkosivustossa<\/a>, joka k\u00e4y l\u00e4pi vasemmistolaisen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen historiaa Pirkanmaalla vuodesta 1944 eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Pertti Rajala<\/strong> on erityisopettaja, erityishuoltopiirin johtaja, maakuntajohtaja sek\u00e4 selko- ja tietokirjailija. H\u00e4n on toiminut muun muassa Satakunnan Sosialidemokraattien puheenjohtajana. Rajalan tuorein tietokirja on Rauhallinen ty\u00f6l\u00e4inen tarttuu aseeseen \u2013 Satakunnan k\u00f6yh\u00e4list\u00f6n mielialojen kehitys suurlakosta 1905 sis\u00e4llissotaan 1918 porilaisen Sosialidemokraatti-lehden kertomana<\/em> (V\u00e4yl\u00e4kirjat, 2026).<\/p>\n\n\n\n

Keijo Rantanen<\/strong> on nokialainen tietokirjailija. H\u00e4nen erikoisalojaan ovat Suomen teollistuminen, Nokian tehdasyhdyskunta, ammattiyhdistysliike sek\u00e4 ty\u00f6v\u00e4en musiikkiharrastus. Rantasen tuorein historiateos on Tovereiden maakunta \u2013 Pohjois-H\u00e4meen ja Pirkanmaan sosialidemokraattinen piirij\u00e4rjest\u00f6 sis\u00e4llissodasta 2020-luvulle<\/em> (Pirkanmaan sosialidemokraatit, 2025).<\/p>\n\n\n\n

Nasima Razmyar<\/strong> on kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. H\u00e4n on toiminut my\u00f6s Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialasta vastaavana apulaispormestarina. Toukokuussa 2026 h\u00e4net valittiin jatkokaudelle Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 1. varapuheenjohtajaksi. Razmyarilla on ylempi ammattikorkeakoulututkinto kulttuurituottajana.<\/p>\n\n\n\n

Helena Saarikoski<\/strong> on folkloristiikan tutkija ja kulttuuriosuuskunta Patruunan toimitusjohtaja. Muun kustannustoiminnan ohella Patruuna julkaisee runoilija Pentti Saarikosken tuotantoa ja h\u00e4neen liittyvi\u00e4 kirjoja.<\/p>\n\n\n\n

Julia Sangervo<\/strong> on psykologi, tietokirjailija, yritt\u00e4j\u00e4 ja kunnallispoliitikko Tampereelta. H\u00e4n toimii Tampereen kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana ja Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna. H\u00e4n on yksi teoksen Psykologian vallan kumous \u2013 Irti terapiakulttuurista<\/em> (Vastapaino, 2026) kolmesta toimittajasta.<\/p>\n\n\n\n

Jani Saxell<\/strong> on kirjailija, toimittaja ja Helsingin ty\u00f6v\u00e4enopiston luovan kirjoittamisen opettaja. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt my\u00f6s kustannustoimittajana ja Kulttuurivihkojen<\/em> toimitussihteerin\u00e4. Kirjailijana Saxell on nostettu syrj\u00e4ytymisen ja globalisaation varjopuolien kuvaajana osaksi uutta ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuutta. Saxellin tuore esseekokoelmaa ja luovan kirjoittamisen opasta sekoittava Aiheiden kirja <\/em>(2025, Art House) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esseen \u201dArjen kuvat \u2013 eli mit\u00e4 tapahtui ty\u00f6l\u00e4iskirjallisuudelle?\u201d<\/p>\n\n\n\n

Karl Sinkkonen<\/strong> on pitk\u00e4n linjan musiikin ammattilainen. H\u00e4n on muun muassa s\u00e4velt\u00e4nyt is\u00e4ns\u00e4, ty\u00f6l\u00e4iskirjailija Lassi Sinkkosen runoja. Karl Sinkkonen on ollut mukana projektissa, jossa Lassi Sinkkosen runoja k\u00e4\u00e4nnettiin englanniksi ja julkaistiin kokoelmana Towards Us \u2013 The Selected Poetry of Lassi Sinkkonen<\/em> (Kroxet Books, 2026, k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Ernst Wuorinen).\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Jaana Suorsa<\/strong> on oululaisl\u00e4ht\u00f6inen, nykyisin Akaassa asuva sarjakuvataiteilija, kirjailija ja kulttuurituottaja. H\u00e4nen aikaisempia kirjojaan Partuunalta ovat sarjakuva-albumi Pena \u2013 runoilija ja kommunisti<\/em> (2022) <\/em>sek\u00e4 Lounaalla runoilijan kanssa: Pentti Saarikosken keittokirja<\/em> (2021).<\/p>\n\n\n\n

Ville-Juhani Sutinen <\/strong>on kirjailija, valokuvaaja ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4. H\u00e4n voitti vuonna 2021 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon esseeteoksellaan Vaivan arvoista \u2013 esseit\u00e4 poikkeuskirjallisuudesta<\/em> (Avain, 2022). Tietokirjoissaan Sutinen on k\u00e4sitellyt lukuisia aiheita, esimerkiksi siirtolaisuutta, Arktista aluetta, Neuvostoturismia ja Yhdysvaltoja. Sutinen kirjoitti vuoden 2026 alussa laajaa keskustelua aikaansaaneen esseen \u201dMihin katosi ty\u00f6v\u00e4ensivistys?\u201d (Suomen Kuvalehti<\/em> 3\/2026).<\/p>\n\n\n\n

Jarmo Teinil\u00e4<\/strong> on kirjailija, kriitikko ja terminaality\u00f6ntekij\u00e4. H\u00e4net on viime aikoina nostettu esiin uuden ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuuden edustajana. Elokuussa 2026 ilmestyv\u00e4, Suomen sis\u00e4llissotaa kuvaava Nyt olen mets\u00e4<\/em> (Warelia) on Teinil\u00e4n yhdeks\u00e4s romaani ja historiallisella teemallaan kirjailijalle uusi aluevaltaus.<\/p>\n\n\n\n

Paavo Teittinen<\/strong> on tutkiva toimittaja. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt Helsingin Sanomissa<\/em> vuodesta 2014. Teittinen on palkittu journalistisesta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n useaan kertaan, muun muassa Suurella journalistipalkinnolla ja European Press Prizella. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen tietokirjansa Pitk\u00e4 vuoro \u2013 kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen<\/em> (Gummerus, 2025) palkittiin vuoden 2025 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla.<\/p>\n\n\n\n

Siskotuulikki Toijonen<\/strong> on toimittaja sek\u00e4 musiikki- ja kirjallisuuskriitikko. H\u00e4n on my\u00f6s n\u00e4kyv\u00e4 kulttuuripolitiikan vaikuttaja. Suomen arvostelijain liitto SARV on nimennyt Toijosen kunniaj\u00e4seneksi.<\/p>\n\n\n\n

Alma Tuuva<\/strong> on taiteilija, sosiaalisen median vaikuttaja ja poliitikko. H\u00e4net valittiin Helsingin kaupunginvaltuutetuksi vuoden 2025 kuntavaaleissa. Tuuva tunnetaan Instagramissa pikakahvimemegirl-tilist\u00e4\u00e4n, johon h\u00e4n tekee yhteiskuntakriittisi\u00e4 julkaisuja muun muassa ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 meemien muodossa.<\/p>\n\n\n\n

Tere Vad\u00e9n<\/strong> on filosofi, jonka teokset k\u00e4sittelev\u00e4t useita nykyfilosofian kysymyksi\u00e4 kognitiotieteest\u00e4 ja teko\u00e4lyn tutkimuksesta taiteenfilosofiaan ja yhteiskuntateoriaan. H\u00e4n on globaaleja ymp\u00e4rist\u00f6- ja resurssikriisej\u00e4 ja niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan tutkivan BIOS-tutkimusyksik\u00f6n j\u00e4sen.<\/p>\n\n\n\n

Tiina Vaittinen<\/strong> on akaalainen yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija ja yritt\u00e4j\u00e4. H\u00e4nen tutkimusalansa ovat muun muassa rauhantutkimus, sosiaali- ja terveydenhuollon poliittinen talous sek\u00e4 muuttoliikkeet. Nyky\u00e4\u00e4n Vaittinen ty\u00f6skentelee yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Yritystoiminnan ohella h\u00e4n johtaa Siirtolaisuusinstituutissa tutkimus- ja dokumenttielokuvahanketta, jossa selvitet\u00e4\u00e4n filippiinil\u00e4isten sairaanhoitajien rekrytointiin liittyvi\u00e4 rahavirtoja Suomessa ja Filippiineill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sara Valta <\/strong>on turkulainen sarjakuvataiteilija ja Turun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu. H\u00e4n on toiminut Suomen sarjakuvaseuran hallituksessa ja j\u00e4rjest\u00e4nyt pienlehti- ja alakulttuuritapahtumaa Helsinki Zine Festi\u00e4 vuosina 2019\u20132022. Sara Valtan tuorein kirja on Susi Nousiaisen kanssa tehty sarjakuvateos Se on amisjuttu!<\/em> (Suuri Kurpitsa, 2026).<\/p>\n\n\n\n

Auli Viitala<\/strong> on kolumnisti ja kirjailija. H\u00e4n on toiminut muun muassa Ylen kolumnistina. Viitala on kirjoittanut teoksen El\u00e4m\u00e4ni kansalaisena<\/em> (Kirjapaja, 2023), joka k\u00e4sittelee kokemusta luokkaputoamisesta. Vuonna 2024 ilmestyi Viitalan muistelmateos Kahtia halkaistu kansalainen<\/em> (Art House, 2024), jossa h\u00e4n kirjoittaa kokemuksistaan psykiatrian potilaana. H\u00e4nelt\u00e4 ilmestyy elokuun 2026 lopussa P\u00e4ivi V\u00e4h\u00e4kankaan kanssa kirjoitettu keskusteluteos Suurin niist\u00e4 on vapaus \u2014 vuoropuhelua kristinuskosta <\/em>(Vastapaino).<\/p>\n\n\n\n

Jaakko Vuori<\/strong> on yhteiskuntatieteiden tohtori, jonka tuorein teos Melankolian paluu<\/em> (Tutkijaliitto) ilmestyi vuonna 2025. H\u00e4n on my\u00f6s kirjoittanut esseit\u00e4 ja kirjallisuuskritiikkej\u00e4 kulttuurilehtiin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuuden p\u00e4iv\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n lauantaina 5.9.2026 teemalla YKSIN\/YHDESS\u00c4. Esiintyj\u00e4t on t\u00e4ll\u00e4 sivulla listattu aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4. P\u00e4\u00e4ohjelmiston esiintyj\u00e4t on merkitty punaisella v\u00e4rill\u00e4, n\u00e4ytteilleasettajien ohjelmiston esiintyj\u00e4t mustalla v\u00e4rill\u00e4. Esiintyj\u00e4lista p\u00e4ivittyy kes\u00e4n aikana. Ohjelmaan p\u00e4\u00e4see tutustumaan t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Marjukka Ajakainen on antropologi ja psykologian maisteriopiskelija. H\u00e4n on yksi teoksen Psykologian vallan kumous \u2013 Irti terapiakulttuurista (Vastapaino, 2026) kolmesta toimittajasta. Samuli Antila<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-24","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/24","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/24\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1156,"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/24\/revisions\/1156"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}