Työväenkirjallisuuden päivä järjestetään lauantaina 5.9.2026 teemalla YKSIN/YHDESSÄ. Esiintyjät on tällä sivulla listattu aakkosjärjestyksessä. Pääohjelmiston esiintyjät on merkitty punaisella värillä, näytteilleasettajien ohjelmiston esiintyjät mustalla värillä. Esiintyjälista päivittyy kesän aikana. Ohjelmaan pääsee tutustumaan täältä.

Marjukka Ajakainen on antropologi ja psykologian maisteriopiskelija. Hän on yksi teoksen Psykologian vallan kumous – Irti terapiakulttuurista (Vastapaino, 2026) kolmesta toimittajasta.

Samuli Antila on tamperelainen kirjailija. Hän on viehättynyt erityisesti historiallisista aiheista ja kauhusta. Antilalta on julkaistu viisi romaania ja kolme novellikokoelmaa. Romaani Vasalli oli ehdolla Kuvastaja-palkinnon saajaksi vuonna 2017. Antilan uusin romaani Katinkultalouhos (Osuuskumma) ilmestyy heinäkuussa 2026.

Anna Brotkin on Hyvinkäällä nuoruutensa viettänyt käsikirjoittaja, joka on erikoistunut komediaan. Hän on luonut tv-sarjan Aikuiset sekä käsikirjoittanut muun muassa tv-sarjoja Atlantis Pasila, Pohjolan laki, Putous ja Modernit miehet. Brotkin on toiminut vapaana toimittajana, ja vuonna 2022 häneltä ilmestyi tietokirja Aikuiset (WSOY). Brotkin on voittanut useaan otteeseen Kultainen Venla -palkinnon.

Anssi Bwalya on tiedetoimittaja ja psykologian tutkijatohtori Turun yliopistosta. Bwalya työskentelee ”Toimijuus kokemuksena ja kykyinä: Sosiaaliset mekanismit ja poliittiset implikaatiot” -hankkeessa. Hän on yksi teoksen Psykologian vallan kumous – Irti terapiakulttuurista (Vastapaino, 2026) kolmesta toimittajasta.

Laura Finska on Tampereella asuva kirjailija, jonka esikoisromaani Muut esille tulevat asiat (WSOY) julkaistiin keväällä 2023. Finskan lapsettomuuden pelosta ja omien puoliensa pitämisestä kertova toinen romaani Haittaako jos hengitän (WSOY) ilmestyi keväällä 2026.

Jesse Hirvelä on historiantutkija, joka väitteli Helsingin yliopistosta keväällä 2026 väitöskirjalla Inkerin punaiset suomalaistajat – suomalaiset kommunistit bolševikkien kansallisuuspolitiikan kohteina ja toteuttajina Leningradin alueella 1918–1938 (THPTS). Hän on työskennellyt tutkijana muun muassa Kansallisarkiston tutkimushankkeessa ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964”.

J.K. Ihalainen on pitkän linjan kirjailija, kirjanpainaja, kääntäjä ja kustantaja. Ihalainen pyörittää Siuronkoskella Palladium Kirjat -kustantamoa, ja hän on Annikinkadun runofestivaalien taiteellinen johtaja. Viime vuosina Ihalaiselle on myönnetty sekä Alex Matson -palkinto (2023) että Kirjallisuuden valtionpalkinto (2023).

Eve Jaakkola on eläkeläinen, joka uransa aikana työskenteli esimerkiksi Vilppulan vankilan johtajana. Jaakkola on julkaissut vuonna 2026 kirjan Poikani on ammuttu (Johnny Kniga), joka kertoo Jaakkolan pojan, kansalaisaktivisti Jyri Jaakkolan vuonna 2010 tapahtuneesta murhasta Meksikossa ja taistelusta saada Jyrin murhaajat oikeuden eteen.

Helene Kaarnametsä on tutkija Työväenmuseo Werstaalla. Hän työskentelee Werstaan hankkeen ”Suomalaisen työväenperinnön kartoitushanke 2026–2027” parissa.

Tuomas Kaila on helsinkiläinen käsikirjoittaja, muusikko ja media-alan yrittäjä. Kaila on muun muassa julkaissut lyhytprossateoksen Lähettiläät (Kulttuurivihkot, 2017), ja hän toimii uuden kustantamo Kroxet Booksin tiedottajana.

Anneli Kanto on tamperelainen kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu aikuisille suunnattuja romaaneja, lastenkirjoja, näytelmiä ja televisiokäsikirjoituksia. Kanto on tunnettu erityisesti historiallisista romaaneistaan. Vuonna 2025 hän kirjoitti oopperan libreton isostavihasta, jonka ensiesitys oli Ilmajoen musiikkijuhlilla. Vuonna 2026 häneltä ilmestyi päiväkirjateos Elämänlangalla – kolmen sodan päiväkirja (Gummerus). Anneli Kanto on Työväenkirjallisuuden päivän tapahtumakummi.

Mirva Karkinen on helsinkiläinen kirjallisuustieteen ja filosofian maisteri, joka on erikoistunut sukupuolittavan väkivallan representaatioihin. Karkinen tunnetaan feministisistä kirjallisuuskritiikeistään sekä kirja-alaa käsittelevistä esseistään. Karkisen esikoisromaani Leviatan (Aviador) ilmestyy elokuussa 2026.

Jukka Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori. Kekkonen tunnetaan myös näkyvänä julkisena keskustelijana, ja hän on ollut viime vuosikymmenten aikana muun muassa aktiivinen ja kriittinen yliopistopolitiikan kommentoija. Kekkosen tuorein kirja on Mureneeko oikeusvaltio? (Art House, 2025).

Mikko Kemppainen on filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston historiantutkija. Väitöskirjassaan (THPTS, 2020) Kemppainen tarkasteli 1900-luvun alun työväenliikettä ja sen aatehistoriaa sosialististen naiskirjailijoiden kautta. Tutkimuksen kohdehenkilöinä olivat ajan tunnetuimmat työväenliikkeen naiskirjailijat Hilja Pärssinen, Hilda Tihlä ja Elvira Willman.

Heini Kilpamäki on toimittaja ja tietokirjailija. Vuonna 2014 Kilpamäeltä ilmestyi kirja Tyhmyyden ylistys (Atena) ja vuonna 2025 Aseman nainen (Into), joka oli vuoden 2025 Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaana. Aseman nainen kertoo asunnottomasta Sarista, joka on elänyt yli kymmenen vuotta Helsingin päärautatieasemalla.

Anu Kolmonen on kirjailija, kasvatuspsykologi ja kuvataiteilija. Kolumnistina Kolmonen on tarkastellut yhteiskuntaa sivussa elävien ihmisten näkökulmasta. Hän on kirjoittanut romaanit Partisaanivalssi (Aviador, 2022) ja Taapelitaivas (Aviador, 2024), joista jälkimmäinen voitti Botnia-kirjallisuuspalkinnon. Kolmosen kolmas romaani Paperijumalat (Aviador) ilmestyy kesäkuussa 2026. Se on dokumentaaris-fiktiivinen romaani, joka Kolmosen aiemmista romaaneista poiketen sijoittuu pääosin nykyaikaan.

Anna Kontula on kansanedustaja, sosiologi, sosionomi ja kirjailija. Kontula on kirjoittanut muun muassa seksityöstä, maahanmuutosta, yhteiskuntaluokista sekä Lähi-idän tilanteesta. Kontulan tuleva teos Miten ajattelemme kun maailma loppuu? (Into, tulossa) pohtii tulevaisuutta ja sitä, miten elämämme muuttuu nyt, kun nykyinen elämäntapamme ja yhteiskuntamme ovat perusteellisen murroksen edessä. Teos kiinnittyy Kontulan tämänhetkiseen rooliin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana.

Marko Korvela on toimittaja ja runoilija. Hän on työskennellyt muun muassa Tiedonantajan päätoimittajana sekä Kulttuurivihkojen toimitussihteerinä. Korvelan esikoisrunokokoelma Kontula Blues (Basam Books) ilmestyi vuonna 2022. Hänen tuorein kokoelmansa on tänä vuonna ilmestynyt Iso III (Kulttuurivihkot, 2026). Korvela on tunnettu myös lavarunoilijana.

Aapo Kukko on Kemistä kotoisin oleva sarjakuvantekijä, joka on erikoistunut historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Hän on julkaissut yksin ja yhdessä muiden kanssa sarjakuvateoksia muun muassa Dmitri Šostakovitšista, Yrjö Kallisesta, suomalaisen sosiaaliturvan historiasta ja U-255-sukellusveneestä. Kukon Sosialisti ja nihilisti (Arktinen Banaani, 2019) perustuu osin Arvo Turtiaisen ja Henrik Tikkasen elämiin.

Anna Laakkonen on historiantutkija, joka väitteli Itä-Suomen yliopistosta syyskuussa 2025 väitöskirjalla Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty – suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920–1937 (THPTS). Tällä hetkellä hän tekee väitöksen jälkeistä tutkimusta otsikolla ”Punalippu, glasnost ja suomalaisten historia”.

Veikka Lahtinen on podcastaaja ja tietokirjailija. Hän tuottaa yhdessä Pontus Purokurun kanssa ”Mikä meitä vaivaa?” -podcastia. Lahtinen on julkaissut Purokurun kanssa myös kaksi kirjaa: Mikä liberalismia vaivaa? (Kosmos, 2020) ja Mikä internetiä vaivaa? (Kosmos, 2024). Lahtinen on Kansan Uutisten kolumnisti.

Asta Leppä on toimittaja, kolumnisti ja tietokirjailija. Leppä on sekä kirjailijana että toimittajana nostanut esiin köyhyyden kokemuksia. Teema on noussut esiin myös muun muassa hänen esseekokoelmassaan Voittajien varjot – elämää eriarvoisten tasavallassa (Kirjapaja, 2017) sekä Ylelle tekemässään radio-ohjelmassa ”Asta Leppä ja köyhä Suomi” (2021).

Ville Lähde on lempääläläinen tutkija, tiedetoimittaja ja tietokirjailija. Hän työskentelee itsenäisessä monitieteisessä BIOS-tutkimusyksikössä. Laajassa kirjallisessa tuotannossaan Lähde on käsitellyt ennen kaikkea ympäristökysymyksiä ja tämän lisäksi poliittisen toiminnan luonnetta, taiteen yhteiskunnallisuutta, ruokaa ja puutarhanhoitoa.

Mona Mannevuo on tutkija, kirjailija ja poliittisen historian dosentti. Tällä hetkellä Mannevuo työskentelee Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana. Hän tutkii modernin lääketieteen historiaa ja arjen lääketieteellistymistä yhteiskunnallisena ilmiönä. Mannevuo on kirjoittanut kolumneja Ylelle vuodesta 2017, ja hänen tuorein tietokirjansa on Väsymyksen aika – Hermovoimattomuudesta aivosumuun (Gaudeamus, 2025).

Jussi Niinenmaa on Hämeenkyrössä asuva kirjailija, joka on toiminut useaan otteeseen Hämeenkyrön kunnanvaltuutettuna. Hän on toiminut vuosia aktiivisesti F. E. Sillanpään seurassa sekä Hannu Salama -seurassa. Niinenmaan tuorein teos on esseekirja Viha, vaino pois (Kulttuurivihkot, 2025).

Susi Nousiainen on runoilija, kuvataiteilija ja tutkija. Nousiainen on koulutukseltaan kuvataiteilija (Saimaan ammattikorkeakoulu) ja kirjallisuustieteen maisteri (Jyväskylän yliopisto). Hän tekee johtamisen väitöskirjaa Lapin yliopistossa. Nousiaisen tuorein teos on kuvittaja Sara Valtan kanssa tehty sarjakuvateos Se on amisjuttu! (Suuri Kurpitsa, 2026).

Nina Nygren on ympäristöpolitiikan tutkija, joka työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulussa kestävän kehityksen lehtorina.

Katariina Parhi on tieteenhistorioitsija, kriminologian dosentti ja kirjailija. Parhi on julkaissut muun muassa teokset Sopeutumattomat – psykopatian historia Suomessa (Siltala, 2019) ja Saadaan vähän kamaa – Suomen ensimmäinen huumeaalto ja hoidon pioneerit (Gaudeamus, 2023). Parhin tuorein kirja on kuvajournalisti Vesa Rannan kanssa tehty Rikoksetta rangaistut – työlaitosten historia (Siltala, 2026). Tällä hetkellä kirjan pohjalta on myös näyttely Työväenmuseo Werstaalla.

Milla Peltonen on Virroilla asuva kirjallisuudesta väitellyt tietokirjailija. Peltosen tuotantoon kuuluu muun muassa Hannu Salaman elämäkerta sekä kirjat suomalaisista erakoista ja kullankaivajista. Peltosen uusin tietokirja Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous (Warelia) ilmestyy elokuussa 2026.

Pontus Purokuru on suomalainen kirjailija, toimittaja, esseisti ja aktivisti. Purokuru tuottaa yhdessä Veikka Lahtisen kanssa ”Mikä meitä vaivaa” -podcastia. Vuonna 2019 Purokuru sai Kalevi Jäntin palkinnon esikoisromaanistaan Römaani (Kosmos, 2019). Purokuru on julkaissut teoksia Emilia Kukkalan (nyk. Männynväli), Veikka Lahtisen ja Anton Montin kanssa. Niissä on pohdittu muun muassa autonomisia liikkeitä Suomessa, ”hullua vuotta” 1968, internetiä ja liberalismia.

Seppo Puttonen on pitkän linjan toimittaja, joka tunnetaan muun muassa urastaan Yleisradion kirjallisuustoimittajana. Puttonen on toiminut myös Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkönä. Vuonna 2018 hän valitsi kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan. Vuonna 2024 Puttonen nosti Sally Salmisen Katrinan/Katriinan (Schildt/Otava, 1936) ”elämänsä klassikoksi”. Puttonen on Työväenkirjallisuuden päivän tapahtumakummi.

Pentti Raittila on tutkija, jonka tuorein teos Vasemman laidan toisinajattelijat (2024, THPTS) kertoo 1970–1980-luvun vasemmistolaisista toimittajista. Aiemmin hän on toimittanut muun muassa teoksen suomalaisesta sananvapaudesta toimittajien näkökulmasta. Viime aikoina hän on ollut sisällöntuottajana verkkosivustossa, joka käy läpi vasemmistolaisen työväenliikkeen historiaa Pirkanmaalla vuodesta 1944 eteenpäin.

Pertti Rajala on erityisopettaja, erityishuoltopiirin johtaja, maakuntajohtaja sekä selko- ja tietokirjailija. Hän on toiminut muun muassa Satakunnan Sosialidemokraattien puheenjohtajana. Rajalan tuorein tietokirja on Rauhallinen työläinen tarttuu aseeseen – Satakunnan köyhälistön mielialojen kehitys suurlakosta 1905 sisällissotaan 1918 porilaisen Sosialidemokraatti-lehden kertomana (Väyläkirjat, 2026).

Keijo Rantanen on nokialainen tietokirjailija. Hänen erikoisalojaan ovat Suomen teollistuminen, Nokian tehdasyhdyskunta, ammattiyhdistysliike sekä työväen musiikkiharrastus. Rantasen tuorein historiateos on Tovereiden maakunta – Pohjois-Hämeen ja Pirkanmaan sosialidemokraattinen piirijärjestö sisällissodasta 2020-luvulle (Pirkanmaan sosialidemokraatit, 2025).

Nasima Razmyar on kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. Hän on toiminut myös Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialasta vastaavana apulaispormestarina. Toukokuussa 2026 hänet valittiin jatkokaudelle Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 1. varapuheenjohtajaksi. Razmyarilla on ylempi ammattikorkeakoulututkinto kulttuurituottajana.

Helena Saarikoski on folkloristiikan tutkija ja kulttuuriosuuskunta Patruunan toimitusjohtaja. Muun kustannustoiminnan ohella Patruuna julkaisee runoilija Pentti Saarikosken tuotantoa ja häneen liittyviä kirjoja.

Julia Sangervo on psykologi, tietokirjailija, yrittäjä ja kunnallispoliitikko Tampereelta. Hän toimii Tampereen kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana ja Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna. Hän on yksi teoksen Psykologian vallan kumous – Irti terapiakulttuurista (Vastapaino, 2026) kolmesta toimittajasta.

Jani Saxell on kirjailija, toimittaja ja Helsingin työväenopiston luovan kirjoittamisen opettaja. Hän on työskennellyt myös kustannustoimittajana ja Kulttuurivihkojen toimitussihteerinä. Kirjailijana Saxell on nostettu syrjäytymisen ja globalisaation varjopuolien kuvaajana osaksi uutta työväenkirjallisuutta. Saxellin tuore esseekokoelmaa ja luovan kirjoittamisen opasta sekoittava Aiheiden kirja (2025, Art House) sisältää esseen ”Arjen kuvat – eli mitä tapahtui työläiskirjallisuudelle?”

Karl Sinkkonen on pitkän linjan musiikin ammattilainen. Hän on muun muassa säveltänyt isänsä, työläiskirjailija Lassi Sinkkosen runoja. Karl Sinkkonen on ollut mukana projektissa, jossa Lassi Sinkkosen runoja käännettiin englanniksi ja julkaistiin kokoelmana Towards Us – The Selected Poetry of Lassi Sinkkonen (Kroxet Books, 2026, kääntäjä Ernst Wuorinen). 

Jaana Suorsa on oululaislähtöinen, nykyisin Akaassa asuva sarjakuvataiteilija, kirjailija ja kulttuurituottaja. Hänen aikaisempia kirjojaan Partuunalta ovat sarjakuva-albumi Pena – runoilija ja kommunisti (2022) sekä Lounaalla runoilijan kanssa: Pentti Saarikosken keittokirja (2021).

Ville-Juhani Sutinen on kirjailija, valokuvaaja ja kääntäjä. Hän voitti vuonna 2021 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon esseeteoksellaan Vaivan arvoista – esseitä poikkeuskirjallisuudesta (Avain, 2022). Tietokirjoissaan Sutinen on käsitellyt lukuisia aiheita, esimerkiksi siirtolaisuutta, Arktista aluetta, Neuvostoturismia ja Yhdysvaltoja. Sutinen kirjoitti vuoden 2026 alussa laajaa keskustelua aikaansaaneen esseen ”Mihin katosi työväensivistys?” (Suomen Kuvalehti 3/2026).

Jarmo Teinilä on kirjailija, kriitikko ja terminaalityöntekijä. Hänet on viime aikoina nostettu esiin uuden työväenkirjallisuuden edustajana. Elokuussa 2026 ilmestyvä, Suomen sisällissotaa kuvaava Nyt olen metsä (Warelia) on Teinilän yhdeksäs romaani ja historiallisella teemallaan kirjailijalle uusi aluevaltaus.

Paavo Teittinen on tutkiva toimittaja. Hän on työskennellyt Helsingin Sanomissa vuodesta 2014. Teittinen on palkittu journalistisesta työstään useaan kertaan, muun muassa Suurella journalistipalkinnolla ja European Press Prizella. Hänen ensimmäinen tietokirjansa Pitkä vuoro – kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus, 2025) palkittiin vuoden 2025 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla.

Siskotuulikki Toijonen on toimittaja sekä musiikki- ja kirjallisuuskriitikko. Hän on myös näkyvä kulttuuripolitiikan vaikuttaja. Suomen arvostelijain liitto SARV on nimennyt Toijosen kunniajäseneksi.

Alma Tuuva on taiteilija, sosiaalisen median vaikuttaja ja poliitikko. Hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuutetuksi vuoden 2025 kuntavaaleissa. Tuuva tunnetaan Instagramissa pikakahvimemegirl-tilistään, johon hän tekee yhteiskuntakriittisiä julkaisuja muun muassa työttömyydestä meemien muodossa.

Tere Vadén on filosofi, jonka teokset käsittelevät useita nykyfilosofian kysymyksiä kognitiotieteestä ja tekoälyn tutkimuksesta taiteenfilosofiaan ja yhteiskuntateoriaan. Hän on globaaleja ympäristö- ja resurssikriisejä ja niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan tutkivan BIOS-tutkimusyksikön jäsen.

Tiina Vaittinen on akaalainen yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija ja yrittäjä. Hänen tutkimusalansa ovat muun muassa rauhantutkimus, sosiaali- ja terveydenhuollon poliittinen talous sekä muuttoliikkeet. Nykyään Vaittinen työskentelee yrittäjänä. Yritystoiminnan ohella hän johtaa Siirtolaisuusinstituutissa tutkimus- ja dokumenttielokuvahanketta, jossa selvitetään filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointiin liittyviä rahavirtoja Suomessa ja Filippiineillä.

Sara Valta on turkulainen sarjakuvataiteilija ja Turun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu. Hän on toiminut Suomen sarjakuvaseuran hallituksessa ja järjestänyt pienlehti- ja alakulttuuritapahtumaa Helsinki Zine Festiä vuosina 2019–2022. Sara Valtan tuorein kirja on Susi Nousiaisen kanssa tehty sarjakuvateos Se on amisjuttu! (Suuri Kurpitsa, 2026).

Auli Viitala on kolumnisti ja kirjailija. Hän on toiminut muun muassa Ylen kolumnistina. Viitala on kirjoittanut teoksen Elämäni kansalaisena (Kirjapaja, 2023), joka käsittelee kokemusta luokkaputoamisesta. Vuonna 2024 ilmestyi Viitalan muistelmateos Kahtia halkaistu kansalainen (Art House, 2024), jossa hän kirjoittaa kokemuksistaan psykiatrian potilaana. Häneltä ilmestyy elokuun 2026 lopussa Päivi Vähäkankaan kanssa kirjoitettu keskusteluteos Suurin niistä on vapaus — vuoropuhelua kristinuskosta (Vastapaino).

Jaakko Vuori on yhteiskuntatieteiden tohtori, jonka tuorein teos Melankolian paluu (Tutkijaliitto) ilmestyi vuonna 2025. Hän on myös kirjoittanut esseitä ja kirjallisuuskritiikkejä kulttuurilehtiin.